Šládja: 
Full rapport
Almmuhanjahki: 
2019

Maŋemus logijagiin lea lassánan beroštupmi sosiokultuvrralaš aspeavttaide matematihkas ja matematihkkaoahpahusas. Eamiálbmotgeahčastagas lea mávssolaš dovddiidit movt kultuvra ovdanboahtá iešguđet osiin matematihkas ja geahččat čatnasit go kultuvra, giella ja matematihkka oktii. Riikkaidgaskasaš dutkamat čájehit ahte matematihkkabihtát mat leat čadnon relevánta kultuvrralaš oktavuhtii, čovdojit buorebut. Máŋggakultuvrralaš klássalanja oahpaheaddjioahpahus ferte buorebut fuomášuhttot, vai eastada heajos skuvlabohtosiid ja čađaheami. Yup’ik-álbmot Alaskas leat ráhkadan kultuvrii vuođđuduvvon matematihkkalohkanmeari ja oahpahanvugiid, ja aborigiinnat Austrálias leat ráhkadan matematihkkaoahpahusa mas deattuhit muitalusaid mat gaskkustit kultuvrralaš konteavstta. Gažaldat lea movt matematihkkaoahpahus Norggas sáhttá gaskkustit sámi kultuvrralaš

konteavstta. Ovdamearkka dihte leat beroštahtti erohusat dan golmma sámegielas Norggas, davvisámegielas, julevsámegielas ja lullisámegielas, go guoská lohkosániide 11 rájes gitta 19 rádjái. Sámi oahppoplakáhtas, mii lea oassi oahpahusa prinsihpain máhttoloktemis– sámegielas, daddjo ahte sámi skuvla galgá heivehit vai oahppit ožžot oahpahusa mii vuođđuduvvo sámi gillii, kultuvrii ja servodateallimii. Sámi vuođđoskuvlaoahpahusa rámmaplána láhkaásahusas boahtá ovdan ahte oahpahus lea sajáiduvvan sámi kultuvrii ja servodahkii, mas vuolggasadji lea sámi oahpahusipmárdusain ja oahpahanvugiin. Go matematihkas váilot fágaspesifihkka oahppoplánat, de šaddá hástalus skuvllaide ja oahpahusásahusaide olahit daid ulbmiliid. Sámi logut lohkkojit. Nu dahket maid sámi ornamentihkka dahje herven, sámi huksenvierut ja sámi árbevirolaš máhttu obbalaččat. Danne berre leat mihttu ráhkadit sámi oahppoplánaid ja oahppodahkosiid matematihkas mii viežžá mávssolaš osiid sámi árbevirolašmáhtus, kultuvrras ja gielas, sihke vuođđoskuvllaide, joatkkaskuvllaide ja oahpaheaddjeoahpuide. Dat dagahivčče matematihkkaoahpahusa sisdoalu ja hámi eambbo relevántan sámi ohppiide.

Veahkaválddálašvuohta ja seksuála illasteapmi lea čielga servodatváttisvuohta Norggas. Ulbmil dáinna kapihttaliin lea čájehit listu máhtus mii lea veahkaválddálašvuođaid ja illastemiid birra ja movt dat čatnasa dearvvašvuođaváttuide. Mii leat kárten makkár veahkaválddálašvuođa ja illasteami gávdnojit rávis sápmelaččaid gaskkas, go leat buohtastahttán earáiguin, geat eai leat sápmelaččat, agis 18-60 jahkásaččain. Mii leat maid guorahallan makkár gaskavuohta lea iešdieđihuvvon veahkaválddálašvuođas mánnávuođas ja dearvvašvuođaváttuin rávisolmmožin. Diehtovuođđu lea oassi SAMINOR 2,

jearahallanskoviiskkadeapmi dearvvašvuođa- ja eallindilli birra sámi ja dáčča ássamis Davvi-

Norgga ja Trøndelága doaresbealguovlluin. Buot ássit agis 18-69 jahkásaččain dihto suohkaniin jerrojedje oasálastit, mas vástidanproseanta lei 27. Diehtovuođđu fátmmasta 2197 sápmelačča (19 %) ja 9099 eará olbmo, geat eai leat sápmelaččat (81 %) . Gávdnosat čájehit ahte leat arvat eambbo sámi nissona geat dieđihit ahte leat gillán dovdduide čuohcci, fysalaš ja seksuálalaš veahkaválddálašvuođa sihke mánnán ja rávisolmmožin, go buohtastahttá eará nissoniiguin, geat eai leat sápmelaččat. Sámi dievdoolbmot muitalit arvat eambbo go earát, geat eai leat

sápmelaččat, ahte leat gillán dovdduide čuohcci ja fysalaš veahkaválddálašvuođa sihke mánnán ja rávisolmmožin. Leat unnit dievdoolbmot go nissonolbmot geat dieđihit seksuálalaš veahkaválddálašvuođa, ja dievdoolbmuid gaskkas eai leat čearddalaš erohusat. Leat eambbo sámi nissonolbmo ja dievdoolbmo go earát, geat eai leat sápmelaččat, geat almmuhedje veahkaválddálašvuođa sihke mánnán ja rávisolmmožin. Dasa lassin almmuhedje eambbo sápmelaččat go earát, geat eai leat sápmelaččat, veahkaválddálašvuođaid ja illastemiid maŋemus 12 mánus. Sullii goalmmádas oassi sin gaskkas geat vástidedje leat vásihan guovtte dahje golmmalágan veahkaválddálašvuođa. Stuorimus oasis ledje nissonolbmot ja das eai lean makkárge čearddalaš erohusat. Stuorit oassi sámi dievdoolbmuin almmuhedje guovtte dahje golmmalágan veahkaválddálašvuođa, go buohtastahttá earáid ektui, geat eai leat sápmelaččat. Veahkaváldi lei dávjjimus oahpes olmmoš sutnje gii gillái veahkaválddálašvuođa, ii lean amas olmmoš. Eanas olbmuin lei veahkaváldi dakkár gii ii lean bearaš/sohka.

Sihke sápmelaččaid ja earáid gaskkas, geat eai leat sápmelaččat, lea nanu čanastat gaskal mánnávuođa veahkaválddálašvuođa ja bissovaš bákčasiin rávis olmmožin. Čanastat mánnávuođa veahkaválddálašvuođas ja bissovaš bákčasiin rávisolmmožin leat unnit sámi dievdoolbmuid gaskkas go earáid, geat eai leat sápmelaččat. Sámi álbmogis almmuhit eambbo go earát, geat eai leat sápmelaččat, ahte leat psyhkalaš eambbo váttut ja eambbo symptomaid post-traumáhtalaš hušas. Veahkaválddálašvuohta mánnávuođas sáhttá čilget juoidá čearddalašvuođa erohusas mentála dearvvašvuođaváttuin, sihke nissonolbmuid ja dievdoolbmuid gaskkas. Skilkemedahkoeh båatsoedajvine leah tjarke læssanamme dej minngemes luhkiejaepiej. Daate goerehtimmie taalh vadta guktie gåetieh jïh infrastruktuvre båatsoedajvi gåatomem tsevtsieh jïh leah joekedamme jaepieboelhki gåatomelaantide jïh juhtemegeajnojde. Vuekie sæjhta jiehtedh aktem tsevtsemedajvem gåetiej jïh infrastruktuvren bïjre aerviedidh, dan daajroen mietie man stoerre dajvi bïjre bovtse reava akten fysiske skilkemen bïjre, daate sæjhta jiehtedh bovtse åtnoem dajvijste giehpede. Dotkeme vuesehte dajve gusnie bovtse tsavtseme sjædta maahta joekehts stoeredahkem utnedh dejtie ovmessie såarhts skilkemedahkojde eatnamisnie, goh gåetieh, geajnoeh, høyspentledningh, tjaetsiefaamoevierhkieh, bïegketurbijnh, gruvah jïh vielie. Maahta aerviedimmide toelhkestidh goh dïhte ållesth illedahke (kumulatijve effekte) gaajhke såarhts fysiske tsevtsiemijstie. Tsevtseme turismeste ij leah meatan daatavåaroemisnie daan goerehtæmman. Illedahkh vuesiehtieh man stoerre prosentelåhkoe gåatoemistie mij lea tsavtseme gaajhkesåarhts skilkemedahkojste, jïh aerviedimmie lea tjïrrehtamme joekehts gåhkaldahkigujmie skilkemedahkose, ryöknedamme elmien tjïrrh. Akten 5 kilomeeterh guhkies dajven sisnjelen gåetijste jïh infrastruktuvreste, guktie lea daesnie gaertjiedamme, medtie 89 prosenth abpe jaepieboelhkegåatoemistie jïh juhtemegeajnojste leah tsavtseme

skilkemedahkojste. Jalhts aerviedimmieh sån maehtieh vuesiehtidh gåatomedajvh, joekoen gïjregåatome, tsavtseme sjædta dan gåhkese goh 5 kilomeeterh skilkemedahkoste, ij badth sïjhth jiehtedh dajve lea beajsteme goh gåatome jïh maahta åtnose vaeltedh jeatjah åssjelidie.

Goerehtimmie tsevtsiemistie jaepieboelhkegåatoemistie lea aktanamme daatajgujmie Byjresedirektoraateste jarkelimmien bïjre skilkemefrijje eatnemedajvine (INON) jaepien 1988 raejeste 2013 raajan. Daan boelhken låhkoe skilkemefrijje jaepieboelhkegåatoemistie geahpani medtie bielie – bieliemubpie prosentepoengine.

Vuekie juktie tsevtsemem jaepieboelhkegåatoemistie aerviedidh maahta nuhteligs årrodh areaalesoejkesjimmesne jïh konsekvensesalkehtimmine (KS) dennie soejkesjamme bigkemisnie båatsoedajvine. KS:n bïhkedæjja båatsose tjïerteste daerpies aktine ellies vuarjasjimmine båatsoen aerpievuekien dajveåtnoste man bïjre lea, aaj båatsoen laejhtehks faktovrh jïh ektiedimmie dej gaskem, jïh KS edtja dejtie tjåenghkies effektide skilkemedahkojste tjïelkestidh (kumulatijve effekte).

Taalh areaaletsevtiemasse, båatsoen aerpievuekien daajrojne ektine gåatomedajvi bïjre, byöroe

åtnasovvedh goh bielie daajroevåaroemistie juktie båatsoen areaalh gorredidh, akte vihkeles krïevenasse juktie båatsoem tjåadtjoehtidh jïh Nöörjen nasjonaale jïh gaskenasjonaale åeliedimmieh bæjjese fulkedh juktie saemien kultuvren materijelle våaromem gorredidh.

Sámegiela gáiddusoahpahus lea dan maŋemus vihttanuppelohkái jagis ollu lassánan. Dat lea eanemus adnon molssaevttolaš oahpahusvuohki mii lea adnon ohppiide geat orrot guovlluin gos eai leat oahpaheaddjit báikkis. Dát oahpahusvuohki adno maid ollu eamiálbmogiin máŋgga riikkas, muhto lea maid vuohki maid muhtimat gehččet kontroversieallan. Dálá oahppit leat digitálalaččat čeahpit ja de leat maid vejolašvuođat sihkkarastit kvalitatiivvalaš buori gáiddusoahpahusa buorebut. Lea čielggas ahte molssaeaktu gáiddusoahpahussii eanas

dilálašvuođain lea ahte oahppi ii oaččo sámegiel oahpahusa, go dát vuohki adno dakkár diliin go eai gávdno guovllus sámegieloahpaheaddjit. Logut čájehit ahte gáiddusoahpahusa ohppiidlohku rievddada jagis jahkái. Leat ollu lullisámegiela oahppit gáiddusoahpahusas vuođđoskuvllas ja muhtin jagiid leat eambbo oahppit gáiddusoahpahusas go báikkálaš oahppit. Julevsámegielas lea ollu unnit lohku. Dat boahtá das go julevsámi guovllus orrot olbmot eambbo čoahkis. Joatkkaskuvllas lea julevsámegiella eará ládje, go de ožžot buot oahppit sámegiel oahpahusa gáiddusoahpahusa bokte.

Šládja: 
Artihkal
Almmuhanjahki: 
2019
Kategoriija: 
Skuvla, oahpahus
Čállit: 
Per Ravna

Maŋemus logijagiin lea lassánan beroštupmi sosiokultuvrralaš aspeavttaide matematihkas ja matematihkkaoahpahusas. Eamiálbmotgeahčastagas lea mávssolaš dovddiidit movt kultuvra ovdanboahtá iešguđet osiin matematihkas ja geahččat čatnasit go kultuvra, giella ja matematihkka oktii. Riikkaidgaskasaš dutkamat čájehit ahte matematihkkabihtát mat leat čadnon relevánta kultuvrralaš oktavuhtii, čovdojit buorebut. Máŋggakultuvrralaš klássalanja oahpaheaddjioahpahus ferte buorebut fuomášuhttot, vai eastada heajos skuvlabohtosiid ja čađaheami. Yup’ik-álbmot Alaskas leat ráhkadan kultuvrii vuođđuduvvon matematihkkalohkanmeari ja oahpahanvugiid, ja aborigiinnat Austrálias leat ráhkadan matematihkkaoahpahusa mas deattuhit muitalusaid mat gaskkustit kultuvrralaš konteavstta. Gažaldat lea movt matematihkkaoahpahus Norggas sáhttá gaskkustit sámi kultuvrralaš konteavstta. Ovdamearkka dihte leat beroštahtti erohusat dan golmma sámegielas Norggas, davvisámegielas, julevsámegielas ja lullisámegielas, go guoská lohkosániide 11 rájes gitta 19 rádjái. Sámi oahppoplakáhtas, mii lea oassi oahpahusa prinsihpain máhttoloktemis– sámegielas, daddjo ahte sámi skuvla galgá heivehit vai oahppit ožžot oahpahusa mii vuođđuduvvo sámi gillii, kultuvrii ja servodateallimii. Sámi vuođđoskuvlaoahpahusa rámmaplána láhkaásahusas boahtá ovdan ahte oahpahus lea sajáiduvvan sámi kultuvrii ja servodahkii, mas vuolggasadji lea sámi oahpahusipmárdusain ja oahpahanvugiin. Go matematihkas váilot fágaspesifihkka oahppoplánat, de šaddá hástalus skuvllaide ja oahpahusásahusaide olahit daid ulbmiliid. Sámi logut lohkkojit. Nu dahket maid sámi ornamentihkka dahje herven, sámi huksenvierut ja sámi árbevirolaš máhttu obbalaččat. Danne berre leat mihttu ráhkadit sámi oahppoplánaid ja oahppodahkosiid matematihkas mii viežžá mávssolaš osiid sámi árbevirolašmáhtus, kultuvrras ja gielas, sihke vuođđoskuvllaide, joatkkaskuvllaide ja oahpaheaddjeoahpuide. Dat dagahivčče matematihkkaoahpahusa sisdoalu ja hámi eambbo relevántan sámi ohppiide.

Šládja: 
Artihkal
Almmuhanjahki: 
2019
Kategoriija: 
Dearvvašvuohta, sosiála
Čállit: 
Astrid Margrethe Anette Eriksen

Veahkaválddálašvuohta ja seksuála illasteapmi lea čielga servodatváttisvuohta Norggas. Ulbmil dáinna kapihttaliin lea čájehit listu máhtus mii lea veahkaválddálašvuođaid ja illastemiid birra ja movt dat čatnasa dearvvašvuođaváttuide. Mii leat kárten makkár veahkaválddálašvuođa ja illasteami gávdnojit rávis sápmelaččaid gaskkas, go leat buohtastahttán earáiguin, geat eai leat sápmelaččat, agis 18-60 jahkásaččain. Mii leat maid guorahallan makkár gaskavuohta lea iešdieđihuvvon veahkaválddálašvuođas mánnávuođas ja dearvvašvuođaváttuin rávisolmmožin. Diehtovuođđu lea oassi SAMINOR 2, jearahallanskoviiskkadeapmi dearvvašvuođa- ja eallindilli birra sámi ja dáčča ássamis Davvi- Norgga ja Trøndelága doaresbealguovlluin. Buot ássit agis 18-69 jahkásaččain dihto suohkaniin jerrojedje oasálastit, mas vástidanproseanta lei 27. Diehtovuođđu fátmmasta 2197 sápmelačča (19 %) ja 9099 eará olbmo, geat eai leat sápmelaččat (81 %) . Gávdnosat čájehit ahte leat arvat eambbo sámi nissona geat dieđihit ahte leat gillán dovdduide čuohcci, fysalaš ja seksuálalaš veahkaválddálašvuođa sihke mánnán ja rávisolmmožin, go buohtastahttá eará nissoniiguin, geat eai leat sápmelaččat. Sámi dievdoolbmot muitalit arvat eambbo go earát, geat eai leat sápmelaččat, ahte leat gillán dovdduide čuohcci ja fysalaš veahkaválddálašvuođa sihke mánnán ja rávisolmmožin. Leat unnit dievdoolbmot go nissonolbmot geat dieđihit seksuálalaš veahkaválddálašvuođa, ja dievdoolbmuid gaskkas eai leat čearddalaš erohusat. Leat eambbo sámi nissonolbmo ja dievdoolbmo go earát, geat eai leat sápmelaččat, geat almmuhedje veahkaválddálašvuođa sihke mánnán ja rávisolmmožin. Dasa lassin almmuhedje eambbo sápmelaččat go earát, geat eai leat sápmelaččat, veahkaválddálašvuođaid ja illastemiid maŋemus 12 mánus. Sullii goalmmádas oassi sin gaskkas geat vástidedje leat vásihan guovtte dahje golmmalágan veahkaválddálašvuođa. Stuorimus oasis ledje nissonolbmot ja das eai lean makkárge čearddalaš erohusat. Stuorit oassi sámi dievdoolbmuin almmuhedje guovtte dahje golmmalágan veahkaválddálašvuođa, go buohtastahttá earáid ektui, geat eai leat sápmelaččat. Veahkaváldi lei dávjjimus oahpes olmmoš sutnje gii gillái veahkaválddálašvuođa, ii lean amas olmmoš. Eanas olbmuin lei veahkaváldi dakkár gii ii lean bearaš/sohka.

Sihke sápmelaččaid ja earáid gaskkas, geat eai leat sápmelaččat, lea nanu čanastat gaskal mánnávuođa veahkaválddálašvuođa ja bissovaš bákčasiin rávis olmmožin. Čanastat mánnávuođa veahkaválddálašvuođas ja bissovaš bákčasiin rávisolmmožin leat unnit sámi dievdoolbmuid gaskkas go earáid, geat eai leat sápmelaččat. Sámi álbmogis almmuhit eambbo go earát, geat eai leat sápmelaččat, ahte leat psyhkalaš eambbo váttut ja eambbo symptomaid post-traumáhtalaš hušas. Veahkaválddálašvuohta mánnávuođas sáhttá čilget juoidá čearddalašvuođa erohusas mentála dearvvašvuođaváttuin, sihke nissonolbmuid ja dievdoolbmuid gaskkas.

1 Giitu Marita Melhus, SSHF-UiT statistihkalaš doarjaga ovddas.

Šládja: 
Artihkal
Almmuhanjahki: 
2019
Kategoriija: 
Skuvla, oahpahus
Čállit: 
Kevin Johansen

Sámegiela gáiddusoahpahus lea dan maŋemus vihttanuppelohkái jagis ollu lassánan. Dat lea eanemus adnon molssaevttolaš oahpahusvuohki mii lea adnon ohppiide geat orrot guovlluin gos eai leat oahpaheaddjit báikkis. Dát oahpahusvuohki adno maid ollu eamiálbmogiin máŋgga riikkas, muhto lea maid vuohki maid muhtimat gehččet kontroversieallan.

Dálá oahppit leat digitálalaččat čeahpit ja de leat maid vejolašvuođat sihkkarastit kvalitatiivvalaš buori gáiddusoahpahusa buorebut. Lea čielggas ahte molssaeaktu gáiddusoahpahussii eanas dilálašvuođain lea ahte oahppi ii oaččo sámegiel oahpahusa, go dát vuohki adno dakkár diliin go eai gávdno guovllus sámegieloahpaheaddjit.

Logut čájehit ahte gáiddusoahpahusa ohppiidlohku rievddada jagis jahkái. Leat ollu lullisámegiela oahppit gáiddusoahpahusas vuođđoskuvllas ja muhtin jagiid leat eambbo oahppit gáiddusoahpahusas go báikkálaš oahppit. Julevsámegielas lea ollu unnit lohku. Dat boahtá das go julevsámi guovllus orrot olbmot eambbo čoahkis. Joatkkaskuvllas lea julevsámegiella eará ládje, go de ožžot buot oahppit sámegiel oahpahusa gáiddusoahpahusa bokte.

Šládja: 
Artihkal
Almmuhanjahki: 
2019
Kategoriija: 
Statistihkka
Čállit: 
Anders Sønstebø

Dán kapihttalis ovdanbuvttán muhtin guovddáš tabeallaid mat govvidit makkár dilli lea mávssolaš surggiin sámi duohtavuođas. Dat leat fásta tabeallat mat leat mielde juohke girjealmmuheames, ja mat dasto addet gova movt iešguđet áššit rievddadit guhkes áiggi badjel. Kapihttal sisttisdoallá dán almmuheames 16 tabealla ja vihtta govvosa mat leat juhkkon čieža fágasuorgái, ja mat čuvgehit mávssolaš fáttáid sámi servodagas. Eanemus lági mielde leat sámi servodagat buohtastahtton eará guovlluiguin davábealde Sáltoduoddara, ja Norggain obbalaččat. Statistihkka lea vuođđuduvvon geográfalaččat, ja sámi servodagat leat dán oktavuođas definerejuvvon Sámedikki ealáhusaid doarjjaortnegiid doaibmaguovlu (SED- guovlu).

Vuosttaš fáddá lea álbmot, mas deattuhuvvo movt olmmošhivvodat rievddada, ja makkár áššit váikkuhit álbmotovdáneapmái, namalassii man ollu leat riegádan ja jápmán, sisafárren ja eretfárren. Čájehuvvo agi ja sohkabeale čohkkehus ja dilli čuvgejuvvo iešguđet geográfalaš dásis SED-guovllus, suohkaniin ja riikkas obbalaččat.

Nubbe fáddá lea oahpahus. Statistihkas leat logut oahpahusdásis, mas SED-guovlu buohtastahtto eará guovlluiguin davábealde Sáltoduoddara ja obbalaččat Norggain. Dákko čájehuvvo maid tabealla mii čuvgeha man oallugat heitet joatkkaskuvllas. Movt sámegiella adno skuvllain ja mánáidgárddiin lea goalmmát fáddá. Dás leat golbma tabealla mat muitalit movt sámegiela atnu ovdána, nugo mánáidgárddiin, vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas.

Dienas ja Barggahus lea njealját ja viđát fáddá, mii čájehuvvo guvttiin tabeallain, ja mas ovdanboahtá olbmuid gaskamearálaš dienas ja vearru, ja barggahusa olbmuid sohkabealli ja ealáhus. Dasa lassin leat guokte ealáhustabealla mas nubbi tabealla čájeha fitnodagaid ealáhussurggiin ja nubbi mii earenoamážiid geahččá boazoealáhusa hárrái.

Čihččet ja maŋemus fáddá lea Sámediggeválga. Čájehuvvojit guokte válgatabealla mat leat vuođđuduvvon maŋemus Sámediggeválgga (2017) ektui, mat čájehit bellodagaid/válgalisttuid dohkkehuvvon jienaid ja válljejuvvon Sámediggeáirasiid.