Šládja: 
Artihkal
Almmuhanjahki: 
2009
Kategoriija: 
Dearvvašvuohta, sosiála
Čállit: 
Magritt Brustad
Šládja: 
Artihkal
Almmuhanjahki: 
2009
Kategoriija: 
Ealáhus
Čállit: 
Svanhild Andersen

Maŋimus logi jagiid lea bargiidlohku vuođđoealáhusain boazodoalus, eanandoalus ja guolásteamis sámi guovlluin njiedjan.

Boazodoalu jahkebargguid gaskamearálaš njiedjan lea 16 proseanta 1998-2008 rádjái. Seamma áigodagas guolásteddjiid lohku eanas suohkaniin SUF-guovllu siskkobealde njiejai gaskal 50 ja 60 proseanttain. Eanandoalus ges dállodoaluid lohku njiejai lagabui 60 proseanttain SUF-guovllu siskkobealde 1989 rájes gitta 2005 rádjai mii lea duođaštussan dasa ahte bargiidlohku maiddái dán ealáhusas lea njiedjan.

Šládja: 
Artihkal
Almmuhanjahki: 
2009
Kategoriija: 
Giella
Čállit: 
Jon Todal

Golmma jagis 2006 rájes 2009 rádjái njiejai lohku galle vuođđoskuvlaoahppis lei oahpahus Sámegielas nubbingiellan 593 ohppiin. Dat mearkkaša ahte fága lea massan 29 % ohppiin dan golbma maŋemus jagis.

Seamma áigodagas njiejai sámi mánáidgárde lohku 67:s 60:i. Ollislaš lohku mánáin geat leat sámegielat mánáidgárdefálaldagas, njiejai maiddái veaháš, lohku vuođđoskuvlaohppiin geain lea Sámegiella vuosttašgiellan bisui relatiivalaš dássedin áigodagas.

Šládja: 
Artihkal
Almmuhanjahki: 
2009
Kategoriija: 
Skuvla, oahpahus
Čállit: 
Yngve Johansen

Oahppodássi SOF-guovllu (guovlu gos Sámediggi juolluda doarjagiid) álbmogis gaskal 24 ja 65 jagi čájeha ahte leat eanegat geat eai leat čađahan joatkkaoahpahusa riikagaskameari ektui. Nuppedáfus lea nissoniin SOF- guovllus relatiivalaš oallugiin čađahuvvon universitehta- dahje allaskuvlaoahppu. Bieđggoássan guovlluin lea dat oassi stuorit go riikagaskamearri, ja čoahkkebáikkiin lea fas veaháš vuollelis dan. SOF- guovllu dievdduid gaskkas lea oassi geain lea universitehta- dahje allaskuvlaoahppu unnit go riikagaskamearri, erenoamážit lea nu čoahkkebáikkiin.

SOF-guovllus leat unnit nuorat geat jotket vuođđoskuvllas njuolga álbmotallaskuvlii dahje joatkkaskuvlii, dan ektui mo lea dilálašvuohta ohppiin muđui riikkas.

Ohppiidmolsašupmi joatkkaskuvllas čájeha maiddái ahte SOF-guovllus unnibut čađahit normerejuvvon áigái ja eanegat heitet. Nu lea erenoamážit bártniid gaskkas. Diet čilgehus lea čielgaseamos fidnofágalaš oahpposurggiin. Diet dilálašvuohta lea unnán rievdan áiggi mielde.

Miellagiddevaš oassi lea ahte njuolggo álgin joatkkaoahpahusa maŋŋil universitehta- ja allaskuvlaohppui lea SOF-guovllus alit riikagaskameari ektui.Unnibut čađahit joatkkaoahpu, muhto sin gaskkas geat čađahit, čájehit logut ahte lea stuora beroštupmi gazzat universitehta- dahje allaskuvlaoahpu.

Šládja: 
Full rapport
Almmuhanjahki: 
2009
Čállit: 
Magritt Brustad
Svanhild Andersen
Jon Todal
Yngve Johansen

Bohtosat mat dán raporttas almmuhuvvojit čájehit ahte eai leat gávdnon stuora erohusat dearvvašvuođas sámiid ja dážaid gaskkas, nu movt dieđihuvvo muhtun álgoálbmotjoavkkuin.

Sámi ássanguovlluid vuođđoealáhusain boazodoalus, eanandoalus ja guolásteamis lea bargiid lohku njiedjan maŋimus logi jagiid.
Jahkebargguid lohku sámi boazodoalus lea gaskamearálaččat njiedjan 16 proseanttain gaskal 1990–2008. Seamma áigodagas guolásteddjiid lohku eanas suohkaniin SUF-guovllu siskkobealde njiejai gaskal 50 ja 60 proseanttain. Eanandoalus lea dállodoaluid lohku njiedjan lagabui 60% SUF-guovllu siskkobealde 1989 rájes gitta 2005 rádjai ja lea mearkan dasa ahte maiddái bargiidlohku sakka lea njiedjan maiddái dán ealáhusas.

2006 rájes gitta 2009 rádjai vuođđoskuvlaohppiid lohku geain lea sámegiella nubbingiellan njiejai 593 ohppiin. Dát mearkkaša ahte fága lea massán 29% ohppiin maŋimus golmma jagis. Seamma áigodaga sámi mánáidgárddiid lohku niejai 67 proseantas 60 prosentii. Oppalaš mánáidlohku geat ožžo sámegielat mánáidgárdde fálaldagaid, maiddái njiejai veaháš, muhto vuođđoskuvlla ohppiid lohku geain lea sámegiella vuosttašgiellan lea bisson oalle seamma dásis dáin áigodagas.

Oahppodássi 24 ja 65 jahkásaččaid gaskkas SUF-guovllus (Sámedikki guovlu man siskkobealde juolludit doarjagiid) čájeha ahte leat eanet geat eai leat čađahan joatkkaskuvlla riikka gaskamearálaš logu ektui. Nuppi bealis lea nissonolbmuin SUF-guovllu siskkobealde oalle alla oassi geat leat čađahan universiteahta- dahje allaskuvlla oahpahusa. Biđgosis báikkiin dát oassi stuorit go riikka gaskamearri, ja veaháš vuolábealde čoahkkebáikkiin. Dievdduid gaskkas SUF-guovllus lohku geain lea universiteahta- dahje allaskuvlaoahppu, vuolábealde riikka gaskameari, earenoamážiid čoahkkebáikkiin.

Čađaheames joatkkaskuvlla logut čájehit ahte SUF-guovllus hárvelohkosaš oassi čađahit joatkkaskuvlla dábálaš áiggis ja oallugat heitet skuvllas. Dát lea dilli earenoamážiid bártniid gaskkas. Dát dilli lea oalle čielggas fitnofágalaš oahpposuorggis. Dát dilli lea áiggi badjel rievdan.