Type: 
Article
Publication year: 
2020
Category: 
Language
Author(s): 
Lene Antonsen
Trond Trosterud

Digitála gulahallan eiseválddiid ja geavaheddjiid gaskkas lassána, ja máŋga almmolaš etáhta vurdet ahte geavaheaddjit galget váldit oktavuođa digitála kanálaid bokte. Dál bargojuvvo dasa ahte maiddái sámi geavaheaddjit galget beassat geavahit iežaset giela dákkár gulahallamis. Dán artihkkalis gehčče makkár čállinreaiddut ja eará prográmmagálvvut gávdnojit mat sáhttet veahkehit sámegielaid čállin- ja lohkanproseassas. Odne leat sámegielain viehka nana sadji digitála oktavuođain, muhto dat ii lean eisige vuorddehahtti ahte dilli galggai šaddat nie. Davvisámegiela ektui bohte ođđa čállingiella, sámegiela čállingiela geavaheapmi almmolašvuođas ja dihtoráiggi álgu sullii oktanaga. Dát artihkal čájeha manne sámegielat leat dan mađe nana digitála posišuvnnas go leat, vaikko vuolggasadji lei heittot, ja makkár čuovvumušaid dát leat dagahan sámi gielladillái. Letne maiddái viežžan statistihka das mo muhtun digitála sámi giellareaiddut leat geavahuvvon.

Sámi giellateknologiija rievdada olbmuid láhttema. Riikkaidgaskasaš standardiseren dagai vejolažžan oažžut sámegiela internehttii 1990-logus. Sámegielaid sátnedivvunprográmma lea šaddan árgabeaivvi oassin eatnasiidda geat čállet sámegillii. Sámi boallobevddiid atnuiváldin loktii sámi teavstta kvaliteahta sakka Facebookas. Dalle go dihtorjorgaleapmi bođii, de jávkkai muhtun muddui digaštallan das galgágo leat lohpi čállit sámegillii neahttadigaštallamiin. Neahttasátnegirjjit main lea grammatihkka ja liŋka autenttalaš teavsttaide, muhtun muddui buhttejit sámegielaid geahnohis posišuvnna olles servodaga ektui.

Teavsttaid jorgaleapmi sámegillii lea bohtalnjálbmi máŋgga oktavuođas, erenoamážit skuvlagirjjiid ja áššeprosa oktavuođas, nu ahte beaktilat jorgalanvuogit sáhttet váikkuhit sakka sámegiel teavsttaid oažžumii. Jorgalanmuittu geavaheapmi ja automáhtalaš fágatearpmaid ohcan sáhttet maiddái álkidahttit jorgaleddjiid barggu geavahit konsisteanta terminologiija. Loahpas ságaškušše giellateknologalaš čovdosiid ovddideami ovddos guvlui, ja maid dat mielddisbuktet sámegiela nannemii iešguđet servodatsuorggis.

Type: 
Article
Publication year: 
2015
Category: 
Language
Author(s): 
Lene Antonsen

Norgga giellaguovddážat fállet gelbbolašvuođaaddi sámegielkurssaid main studeanttat sáhttet čađahit Sámi allaskuvlla dahje UiT Norgga árktalaš universitehta eksámena. Maŋimuš jagiid leat dát kurssat dahkan stuorra oasi sámegiela ollislaš oahppočuoggáid buvttadeamis Norggas. Artihkkalis geahččat ovddeš ja dálá málliid – mo giellaguovddážat ja bajit dási oahpahusásahusat leat ovttasbargan. Mii geahččat maiddái statistihka, mii čájeha kursa- ja studeantalogu, ja oahppočuoggáid buvttadeami áigodagas 2009–2014. Geahččat maiddái ruhtadeami ja eará čuolmmaid dákkár ovttasbarggus

Type: 
Article
Publication year: 
2013
Category: 
Language
Author(s): 
Jon Todal

Statistihkka lea ávkkálaš reaidu politihkalaš barggus go galgá nannet unnitlogugiela. Jus galgá oažžut buori almmolaš giellaplánema, de lea dárbbašlaš diehtit man oallugat ipmirdit giela, man oallugat hupmet, lohket ja čállet giela, ja man boarrásat sii leat ja gos sii orrot, man ollu bearrašat eahpeformálalaččat oahpahit giela buolvvaid gaska ruovttuin, man oallugiin lea oktavuohta gielain mánáidgárddiin ja skuvllain, man ollu gullo giella dain áigeguovdileamos mediain ja man mađe sáhttá hupmat giela almmolaš ásahusain.

Vaikko oažžu ge buot daid loguid, de ii leat dat doarvái, jus galgá oažžut buori giellaplánema. Jus gálgá sáhttit dulkot giela, de fertet maid oažžut loguid, maid sáhttá buohtastahttit ja main oaidná giela rievdamiid guhkit áigge badjel. Ferte áinnas diehtit movt giella rievddada, ovdal go sáhttá makkárge doaibmabijuid bidjat johtui.

Eanas dutkamat mat sámegiela ektui leat dahkkon, leat dutkojuvvon grammatihka ja giellahistorjjá birra. Diekkár dutkamis geahččá njuolgut dan giela, beroškeahttá makkár servodatdilálašvuođas lea. Daid maŋemus jagiid gal leat veahá dutkanbarggut čađahuvvon, mas leat geahččan sámegiela servodaga dili ektui maid. Eanas daid namuhuvvon bargguin leat guorahallan gažaldagaid, mat gusket giellarievdamii, giela ealáskahttimii ja čearddalaš identitehtii. Vuođđodieđuid daidda dutkamiidda leat ožžon go leat vuđolaččat jearahallan olbmuid. Logut ja statistihkat leat ge hárve oassin sámegiela dutkamis.

Dás galgat lagabui geahččat mii goitge dain almmuhuvvon kvantitatiiva gálduin ja almmuhuvvon kvantitatiiva dutkan sámegielas. Daid raporttaid ja artihkkaliid

maid geahččat, sisttisdollet ollu statistihkaid ja kvantitatiiva dieđuid maid mii digaštallat dás.

Lávdegotti vuođđojurdda lea ahte mii leat geahččan loguid mat sáhttet veahá muitalit movt sámegiela dilli rievddada. Mii leat geahččan viđa oasis: (1) man ollu lea obbalaš lohku geat hupmet sámegiela, (2) kvantitatiiva dutkan, mii muitala man ollu oahpahuvvo sámegiella ruovttuin, (3) statistihkka mas oaidná makkár giella lea válljejuvvon vuođđoskuvllas maŋŋil 1990, (4) dutkan mas oaidná man ollu sámegiella lea anus almmolaš ásahusain maŋŋil go leat šaddan sámegiela hálddašanguovlun ja (5) logut mat čájehit makkár sámi čállingiela dilli lea.

Type: 
Article
Publication year: 
2013
Category: 
Language
Author(s): 
Kaisa Rautio Helander
Yngve Johansen

Dán artihkkalis guorahallojuvvo sámegiela rivttiid ollašuvvan Norgga bealde dihto almmolaš geavahusas, namalassii johtolatgalbbain. Guorahallanguovlun leat válljejuvvon guhtta suohkana, mat jagi 1992 mearriduvvojedje gullat sámegiela hálddašanguvlui. Artihkkalis suokkarduvvo, mo sámelága giellanjuolggadusat ja báikenammaláhka leat váldon vuhtii almmolaš galbemis. Analysa čájeha, ahte vaikko Sámelága giellanjuolggadusat ja báikenammaláhka leat leamaš fámus juo badjel 20 jagi, de sámegiela hálddašanguvlui gullevaš guđa suohkanis eai leat dát lágat vel systemáhtalaččat vuhtii váldojuvvon almmolaš johtolatgalbbain.

Sámegiella dahje sámegielat tearpmat leat hui sporádalaččat adnon johtolatgalbbain. Ng. galbanormálas váilot njuolggadusat, mo sámelága giellanjuolggadusat berrejit váldojuvvot vuhtii johtolatgalbbain. Sámi báikenamaid virggálaš atnu lea regulerejuvvon báikenammalágas. Analysa čájeha, ahte sámi báikenamatge eai adnojuvvo johtolatgalbbain vel systemáhtalaččat.

Suohkaniin lea maiddái geatnegasvuohta čuovvut Norgga lágaid ja ovddidit, ahte Sámelága giellanjuolggadusat čuvvojuvvojit ee. johtolatgalbbaid tearbmaanus ja ahte sámi báikenamat váldojuvvojit virggálaš atnui báikenammalága gáibádusaid mielde.

Guovtte- ja máŋggagielat tearpmaid ja báikenamaid anus johtolatgalbbain leat maiddái ekonomalaš konsekveanssat. Go Norggas leat gielaide guoskevaš lágat

fámus, de guovddáš eiseválddit berrejit dáhkidit, ahte leat maiddái ekonomalaš rámmat bidjat fápmui lágaid mielde gáibiduvvon doaimmaid.

Norggas lea buorre giellapolitihkka, mii váldá vuhtii maiddái sámi álbmoga gielalaš rivttiid. Váttisvuohtan lea dattetge ain, ahte oppalaš giellapolitihkka ii leat vel bures implementerejuvvon báikkálaš dássái. Sihke sámelága giellanjuolggadusat ja báikenammaláhka leat leamaš fámus juo badjelaš 20 jagi, muhto báikkálaš ja guovllolaš dási almmolaš orgánain orrot ain váilume buorit rutiinnat, mo dát lágat galget váldojuvvot vuhtii geavatlaš doaimmain.

Type: 
Article
Publication year: 
2012
Category: 
Language
Author(s): 
Jon Todal

Sámi logut muitalit 4 čállosis geahčadeimmet vuđolaččat giellaválljema máŋggalágán loguid mánáidgárddiin ja skuvllain, ja ollu saji bijaimet ságaškuššat dan stuora njiedjama mii áiggi badjel lea leamaš sámegiella nubbegiellan fágas. Ollu dain sojuin maid leat oaidnán maŋemus jagiid, jotket maiddái skuvlajagi 2011/12, ja mii čujuhit diimmáš artihkkalii gos gávdná čiekŋaleappot kommentáraid go daid maid dás buktit.

Čielga sodju 2011/12 loguin lea dat stuora lassáneapmi ohppiidlogus geain lea sámegiella fágan joatkkaskuvllas. Dat lea buorre sámegiela boahtteáigái. Buorre lea maiddái dat ahte lohku ohppiin geain lea sámegiella vuosttašgiellan vuođđoskuvllas bissu relatiivalaččat stáđisin. Mánáidgárddiid sámegiela logut leat maiddái relatiivalaš dássedat (goit go atná muittus mánnábeassádatloguid obbalaš njiedjama Davvi-Norggas).

Ain lea vuođđoskuvllaid nubbegielagiin bárti. Doppe oaidnit oppalaš njiedjama 41% skuvlajagis 2005/2006 gitta 2011/12. Vejolaš sivaid njiedjamii suokkardeimmet vuđolaččat jagi 2011 Sámi logut muitalit čállosis.

Type: 
Article
Publication year: 
2011
Category: 
Language
Author(s): 
Jon Todal

Čielgaseamos ja duođaleamos tendeansa statistihkas sámegiella mánáidgárddis ja skuvllas skuvlajagi 2010/2011 lea ohppiidlogu njiedjan dain geat válljejit sámegiella nubbingiellan vuođđoskuvllas. Dát lohku joatká njiedjat dán skuvlajagi, nugo lea dahkan jahkásaččat maŋemus vihtta jagi. Fága sámegiella nubbingiellan lea massán 38 % vuođđoskuvlaohppiin jagi 2006 rájes.

Fágas davvisámegiella nubbingiellan lea ohppiid lohku njiedjan olles 40 % 2006 rájes.

Type: 
Article
Publication year: 
2009
Category: 
Language
Author(s): 
Jon Todal

Golmma jagis 2006 rájes 2009 rádjái njiejai lohku galle vuođđoskuvlaoahppis lei oahpahus Sámegielas nubbingiellan 593 ohppiin. Dat mearkkaša ahte fága lea massan 29 % ohppiin dan golbma maŋemus jagis.

Seamma áigodagas njiejai sámi mánáidgárde lohku 67:s 60:i. Ollislaš lohku mánáin geat leat sámegielat mánáidgárdefálaldagas, njiejai maiddái veaháš, lohku vuođđoskuvlaohppiin geain lea Sámegiella vuosttašgiellan bisui relatiivalaš dássedin áigodagas.