Type: 
Full report
Publication year: 
2020
Author(s): 
Snefrid Møllersen
Iulie Aslaksen
Lene Antonsen
Trond Trosterud
Kevin Johansen
Anders Sønstebø
Type: 
Full report
Publication year: 
2019

Maŋemus logijagiin lea lassánan beroštupmi sosiokultuvrralaš aspeavttaide matematihkas ja matematihkkaoahpahusas. Eamiálbmotgeahčastagas lea mávssolaš dovddiidit movt kultuvra ovdanboahtá iešguđet osiin matematihkas ja geahččat čatnasit go kultuvra, giella ja matematihkka oktii. Riikkaidgaskasaš dutkamat čájehit ahte matematihkkabihtát mat leat čadnon relevánta kultuvrralaš oktavuhtii, čovdojit buorebut. Máŋggakultuvrralaš klássalanja oahpaheaddjioahpahus ferte buorebut fuomášuhttot, vai eastada heajos skuvlabohtosiid ja čađaheami. Yup’ik-álbmot Alaskas leat ráhkadan kultuvrii vuođđuduvvon matematihkkalohkanmeari ja oahpahanvugiid, ja aborigiinnat Austrálias leat ráhkadan matematihkkaoahpahusa mas deattuhit muitalusaid mat gaskkustit kultuvrralaš konteavstta. Gažaldat lea movt matematihkkaoahpahus Norggas sáhttá gaskkustit sámi kultuvrralaš

konteavstta. Ovdamearkka dihte leat beroštahtti erohusat dan golmma sámegielas Norggas, davvisámegielas, julevsámegielas ja lullisámegielas, go guoská lohkosániide 11 rájes gitta 19 rádjái. Sámi oahppoplakáhtas, mii lea oassi oahpahusa prinsihpain máhttoloktemis– sámegielas, daddjo ahte sámi skuvla galgá heivehit vai oahppit ožžot oahpahusa mii vuođđuduvvo sámi gillii, kultuvrii ja servodateallimii. Sámi vuođđoskuvlaoahpahusa rámmaplána láhkaásahusas boahtá ovdan ahte oahpahus lea sajáiduvvan sámi kultuvrii ja servodahkii, mas vuolggasadji lea sámi oahpahusipmárdusain ja oahpahanvugiin. Go matematihkas váilot fágaspesifihkka oahppoplánat, de šaddá hástalus skuvllaide ja oahpahusásahusaide olahit daid ulbmiliid. Sámi logut lohkkojit. Nu dahket maid sámi ornamentihkka dahje herven, sámi huksenvierut ja sámi árbevirolaš máhttu obbalaččat. Danne berre leat mihttu ráhkadit sámi oahppoplánaid ja oahppodahkosiid matematihkas mii viežžá mávssolaš osiid sámi árbevirolašmáhtus, kultuvrras ja gielas, sihke vuođđoskuvllaide, joatkkaskuvllaide ja oahpaheaddjeoahpuide. Dat dagahivčče matematihkkaoahpahusa sisdoalu ja hámi eambbo relevántan sámi ohppiide.

Veahkaválddálašvuohta ja seksuála illasteapmi lea čielga servodatváttisvuohta Norggas. Ulbmil dáinna kapihttaliin lea čájehit listu máhtus mii lea veahkaválddálašvuođaid ja illastemiid birra ja movt dat čatnasa dearvvašvuođaváttuide. Mii leat kárten makkár veahkaválddálašvuođa ja illasteami gávdnojit rávis sápmelaččaid gaskkas, go leat buohtastahttán earáiguin, geat eai leat sápmelaččat, agis 18-60 jahkásaččain. Mii leat maid guorahallan makkár gaskavuohta lea iešdieđihuvvon veahkaválddálašvuođas mánnávuođas ja dearvvašvuođaváttuin rávisolmmožin. Diehtovuođđu lea oassi SAMINOR 2,

jearahallanskoviiskkadeapmi dearvvašvuođa- ja eallindilli birra sámi ja dáčča ássamis Davvi-

Norgga ja Trøndelága doaresbealguovlluin. Buot ássit agis 18-69 jahkásaččain dihto suohkaniin jerrojedje oasálastit, mas vástidanproseanta lei 27. Diehtovuođđu fátmmasta 2197 sápmelačča (19 %) ja 9099 eará olbmo, geat eai leat sápmelaččat (81 %) . Gávdnosat čájehit ahte leat arvat eambbo sámi nissona geat dieđihit ahte leat gillán dovdduide čuohcci, fysalaš ja seksuálalaš veahkaválddálašvuođa sihke mánnán ja rávisolmmožin, go buohtastahttá eará nissoniiguin, geat eai leat sápmelaččat. Sámi dievdoolbmot muitalit arvat eambbo go earát, geat eai leat

sápmelaččat, ahte leat gillán dovdduide čuohcci ja fysalaš veahkaválddálašvuođa sihke mánnán ja rávisolmmožin. Leat unnit dievdoolbmot go nissonolbmot geat dieđihit seksuálalaš veahkaválddálašvuođa, ja dievdoolbmuid gaskkas eai leat čearddalaš erohusat. Leat eambbo sámi nissonolbmo ja dievdoolbmo go earát, geat eai leat sápmelaččat, geat almmuhedje veahkaválddálašvuođa sihke mánnán ja rávisolmmožin. Dasa lassin almmuhedje eambbo sápmelaččat go earát, geat eai leat sápmelaččat, veahkaválddálašvuođaid ja illastemiid maŋemus 12 mánus. Sullii goalmmádas oassi sin gaskkas geat vástidedje leat vásihan guovtte dahje golmmalágan veahkaválddálašvuođa. Stuorimus oasis ledje nissonolbmot ja das eai lean makkárge čearddalaš erohusat. Stuorit oassi sámi dievdoolbmuin almmuhedje guovtte dahje golmmalágan veahkaválddálašvuođa, go buohtastahttá earáid ektui, geat eai leat sápmelaččat. Veahkaváldi lei dávjjimus oahpes olmmoš sutnje gii gillái veahkaválddálašvuođa, ii lean amas olmmoš. Eanas olbmuin lei veahkaváldi dakkár gii ii lean bearaš/sohka.

Sihke sápmelaččaid ja earáid gaskkas, geat eai leat sápmelaččat, lea nanu čanastat gaskal mánnávuođa veahkaválddálašvuođa ja bissovaš bákčasiin rávis olmmožin. Čanastat mánnávuođa veahkaválddálašvuođas ja bissovaš bákčasiin rávisolmmožin leat unnit sámi dievdoolbmuid gaskkas go earáid, geat eai leat sápmelaččat. Sámi álbmogis almmuhit eambbo go earát, geat eai leat sápmelaččat, ahte leat psyhkalaš eambbo váttut ja eambbo symptomaid post-traumáhtalaš hušas. Veahkaválddálašvuohta mánnávuođas sáhttá čilget juoidá čearddalašvuođa erohusas mentála dearvvašvuođaváttuin, sihke nissonolbmuid ja dievdoolbmuid gaskkas. Skilkemedahkoeh båatsoedajvine leah tjarke læssanamme dej minngemes luhkiejaepiej. Daate goerehtimmie taalh vadta guktie gåetieh jïh infrastruktuvre båatsoedajvi gåatomem tsevtsieh jïh leah joekedamme jaepieboelhki gåatomelaantide jïh juhtemegeajnojde. Vuekie sæjhta jiehtedh aktem tsevtsemedajvem gåetiej jïh infrastruktuvren bïjre aerviedidh, dan daajroen mietie man stoerre dajvi bïjre bovtse reava akten fysiske skilkemen bïjre, daate sæjhta jiehtedh bovtse åtnoem dajvijste giehpede. Dotkeme vuesehte dajve gusnie bovtse tsavtseme sjædta maahta joekehts stoeredahkem utnedh dejtie ovmessie såarhts skilkemedahkojde eatnamisnie, goh gåetieh, geajnoeh, høyspentledningh, tjaetsiefaamoevierhkieh, bïegketurbijnh, gruvah jïh vielie. Maahta aerviedimmide toelhkestidh goh dïhte ållesth illedahke (kumulatijve effekte) gaajhke såarhts fysiske tsevtsiemijstie. Tsevtseme turismeste ij leah meatan daatavåaroemisnie daan goerehtæmman. Illedahkh vuesiehtieh man stoerre prosentelåhkoe gåatoemistie mij lea tsavtseme gaajhkesåarhts skilkemedahkojste, jïh aerviedimmie lea tjïrrehtamme joekehts gåhkaldahkigujmie skilkemedahkose, ryöknedamme elmien tjïrrh. Akten 5 kilomeeterh guhkies dajven sisnjelen gåetijste jïh infrastruktuvreste, guktie lea daesnie gaertjiedamme, medtie 89 prosenth abpe jaepieboelhkegåatoemistie jïh juhtemegeajnojste leah tsavtseme

skilkemedahkojste. Jalhts aerviedimmieh sån maehtieh vuesiehtidh gåatomedajvh, joekoen gïjregåatome, tsavtseme sjædta dan gåhkese goh 5 kilomeeterh skilkemedahkoste, ij badth sïjhth jiehtedh dajve lea beajsteme goh gåatome jïh maahta åtnose vaeltedh jeatjah åssjelidie.

Goerehtimmie tsevtsiemistie jaepieboelhkegåatoemistie lea aktanamme daatajgujmie Byjresedirektoraateste jarkelimmien bïjre skilkemefrijje eatnemedajvine (INON) jaepien 1988 raejeste 2013 raajan. Daan boelhken låhkoe skilkemefrijje jaepieboelhkegåatoemistie geahpani medtie bielie – bieliemubpie prosentepoengine.

Vuekie juktie tsevtsemem jaepieboelhkegåatoemistie aerviedidh maahta nuhteligs årrodh areaalesoejkesjimmesne jïh konsekvensesalkehtimmine (KS) dennie soejkesjamme bigkemisnie båatsoedajvine. KS:n bïhkedæjja båatsose tjïerteste daerpies aktine ellies vuarjasjimmine båatsoen aerpievuekien dajveåtnoste man bïjre lea, aaj båatsoen laejhtehks faktovrh jïh ektiedimmie dej gaskem, jïh KS edtja dejtie tjåenghkies effektide skilkemedahkojste tjïelkestidh (kumulatijve effekte).

Taalh areaaletsevtiemasse, båatsoen aerpievuekien daajrojne ektine gåatomedajvi bïjre, byöroe

åtnasovvedh goh bielie daajroevåaroemistie juktie båatsoen areaalh gorredidh, akte vihkeles krïevenasse juktie båatsoem tjåadtjoehtidh jïh Nöörjen nasjonaale jïh gaskenasjonaale åeliedimmieh bæjjese fulkedh juktie saemien kultuvren materijelle våaromem gorredidh.

Sámegiela gáiddusoahpahus lea dan maŋemus vihttanuppelohkái jagis ollu lassánan. Dat lea eanemus adnon molssaevttolaš oahpahusvuohki mii lea adnon ohppiide geat orrot guovlluin gos eai leat oahpaheaddjit báikkis. Dát oahpahusvuohki adno maid ollu eamiálbmogiin máŋgga riikkas, muhto lea maid vuohki maid muhtimat gehččet kontroversieallan. Dálá oahppit leat digitálalaččat čeahpit ja de leat maid vejolašvuođat sihkkarastit kvalitatiivvalaš buori gáiddusoahpahusa buorebut. Lea čielggas ahte molssaeaktu gáiddusoahpahussii eanas

dilálašvuođain lea ahte oahppi ii oaččo sámegiel oahpahusa, go dát vuohki adno dakkár diliin go eai gávdno guovllus sámegieloahpaheaddjit. Logut čájehit ahte gáiddusoahpahusa ohppiidlohku rievddada jagis jahkái. Leat ollu lullisámegiela oahppit gáiddusoahpahusas vuođđoskuvllas ja muhtin jagiid leat eambbo oahppit gáiddusoahpahusas go báikkálaš oahppit. Julevsámegielas lea ollu unnit lohku. Dat boahtá das go julevsámi guovllus orrot olbmot eambbo čoahkis. Joatkkaskuvllas lea julevsámegiella eará ládje, go de ožžot buot oahppit sámegiel oahpahusa gáiddusoahpahusa bokte.

Type: 
Full report
Publication year: 
2018
Author(s): 
Marcus Buck
Kristian H. Haugen
Jonas Stein
Sigbjørn Svalestuen
Per Tovmo
Snefrid Møllersen
Kevin Johansen
Monica Mecsei

Sámedikki bellodatvuogádaga sáhttá gohčodit hybrid-vuogádahkan mas leat sihke čielga sámi
listtut, mat eai searvva válggaide stuorradikkis, ja nationála bellodagat, main leat listtut sihke
stuorradiggeválggain ja sámediggeválggain. Sámedikkis ja stuorradikkis leat aktanaga válggat.
Danin lea gelddolaš gávnnahit leatgo váldonjuolggaduslaččat nationála trendat
stuorradiggeválggain mat mearridit man ollu guorraseami nationála bellodagat ožžot
sámediggeválggain, vai čuovvugo guorraseapmi dáidda bellodagaide sierranas logihka
sámediggeválggain. Teoriijaid vuođul, nu gohčoduvvon vuosttaš- ja nubbeortnetválggain, sosiála
deattus ja válgavugiid váikkuhusain, ja válgadáhtaid vehkiin, maid leat rehkenastán Sámedikki
válgabiriide, guorahallat: 1) sáhttágo sámediggeválggaid dadjat leat stuorradiggeválggaid
suoivvanis go lea sáhka nationála bellodagain BB, O, GB ja OvB, 2) rievddaditgo guorraseami
rievdanminstarat válggaid gaskkas guovlluid gaskkas mat leat sámi guovddášguovllut ja guovlluid
gos sámi kultuvra ii leat seamma oidnosis ja 3) sáhttitgo gažaldagaide 1) ja 2) gávdnat makkárge
beavttuid boahtán válgajienastuslogu lassáneamis ja Sámedikki válgalága nuppástuvvamis jagis
2009.
Dán artihkkalis lean árvalan vuogi movt sáhttá meroštallat ollislaš árvoháhkama dan guovllus
Finnmárkkus ja Romssas gos Sámedikki ealáhusovddideami doarjjaortnet (SED) lea doaimmas,
nationálarehketdoallologuid ja barggolašvuođastatistihka vuođul. Mainna lágiin meroštallanvuogi
sáhttá atnit lea govviduvvon árvoháhkama árvvu rehkenastimiin jagiide 2013 ja 2016.
Meroštallamat čájehit ahte árvoháhkan rehkenastojuvvon juohke ássi nammii lea mealgat vuollelis
SED-guovllus Romssa ja Finnmárkku gaskameari ektui. Čilgehus dása lea vuollegeappot
fidnooassálastin SED-guovllu álbmoga siskkobealde. Muhtin muddui sáhttá dán sivvan atnit ahte
doppe lea stuora oassi vuorrasit olbmot, muhto deháleamos čilgehusbuvttadahkki lea
vuollegeappot fidnooassálastin ahkejoavkkus mii dábálaš dilis dahká bargoveaga, go buohtastahttá
Finnmárkku ja Romssa gaskameriin. Jus fidnooassálastin SED-guovllus livččii lassánan dan dássái
mas dán guovtti fylkka gaskamearri lea, de livččii árvoháhkan juohke olbmo nammii maiddái
leamašan fylkkaid gaskameari dási rájes.
Jis edtja hijven almetjehealsoem gorredidh dellie eevre daerpies daajroem utnedh dej materijelle,
praktihkeles jïh sosijaale mieriekrïevenassi bïjre mah healsoem tsevtsieh. Mobijle pastoralisth leah
akte dåehkie mej åvteste dovne åejvieladtjh jïh dotkijh abpe veartenisnie vaenie tsåatskelesvoetem
vuesiehtamme gosse lea healsoetsiehkiej bïjre. Jïh naemhtie aaj daajrojne jielede- jïh
barkoetsiehkiej bïjre båatsoealmetji luvnie. Daate tjaalege healsoeektiedamme jielede- jïh
barkoetsiehkieh buerkeste saemien båatsoeårroejidie åarjelsaemien dajvesne, akte årrojedåehkie
mij daamtaj ov-våajnoes dorjesåvva sov stoeredahken gaavhtan, jïh gusnie doh historihkelespolithkeles,
barkoeektiedamme jïh sosijaale jieledekrïevenassh eah vuajnalgamme sjïdth.
Taalematerijaale lea veedtjeme aktede nasjonaale goerehtimmeste jielede- jïh barkoetsiehkijste
mah leah vihkeles dan psykiske healsoen jïh jieledekvaliteeten gaavhtan saemien båatsoeårroji
luvnie (Båatsoen aarkebiejjie). 151 båatsoealmetjh åarjelsaemien dajveste lin meatan
goerehtimmesne.
55
Illedahkh vuesiehtieh båatsoen barkoen gaavhtan akte joekoen stoere låhkoe båatsoealmetjijstie
åarjeldajvesne kråahpeles maajsoeh åådtje goh gijjie, ïbje/gaasse, tjåetskeme, fysiske stradtjoe jïh
ovlæhkoeh/haevieh, viertiestamme jeatjah barkoedåehkiejgujmie Nöörjesne mah plearoeh
barkoem utnieh. Jeenjesh eah nuepiem utnieh eejehtalledh jallh gåetesne årrodh barkoste gosse
skïemtjine/haeviem åådtjeme. Akte jååhkesjamme vuajnoe båatsoealmetji luvnie åarjeldajvesne
lea åejvieladtjh daajroem båatsoen bïjre fååtesieh, båatsoem nåakelaakan gïetedieh jïh krïevenassh
jïh stillemh vedtieh mah eah leah sjïehtedamme dan båatsoefaageles barkose. Doh jeanatjommesh
lissiebarkoem jïh raessiem åadtjoeh akten ahkedh stuerebe låhkoen gaavhtan darjoemijstie
eatnamisnie mah gåatomelaantem giehpiedieh, juhtemegeajnoeh steegkieh jïh stoerre teehpemh
krïevveste vedtieh. Mahte gaajhkesh dovnesh dååjrehtimmiem nåake vuajnoejgujmie reektieh
almetjijstie båatsoen ålkolen jïh meedijeste. Akte håvhtadihks stoerre låhkoe reektie dah
sïerredimmiem jïh miedteles dahkoeh dååjroeh sijjen båatsoealmetjen ektiedimmien gaavhtan.
Seamma tïjjen båatsoealmetjh soptsestieh dah joekoen hijvenlaakan barkosne tråjjadieh, jïh
barkoe lea akte lïeremesijjie gusnie sijjie gååvnese jïjtje nænnoestidh. Illedahkh vuesiehtieh
giehpiedamme jieledekvaliteete jïh geahpanamme psykiske healsoe leah sïejhmebe dej luvnie mah
jeenjemes dååjrehtimmieh utnieh sïerredimmine jïh nåake vuajnoejgujmie byögkeles
åejvieladtjijste. Daate vuesehte sosijaale jïh siebriedahkeektiedamme ålkoestimmie lea dïhte mij
uvtemes lea vaahrine dan psykiske healsose saemien båatsoealmetjidie åarjelsaemien dajvesne.
Máilmmis, gos dađistaga eambbo spesialiserejuvvo, de lea servvodatdárbbu mielde eambbo dárbu
ahte sámegielas lea alla gelbbolašvuođa. Lea hui dárbu fágaolbmuide, geain lea gelbbolašvuohta
sámegielas alit dásis, go galgat sihkkarastit gokčat sámegiela gelbbolašvuođa servodaga dárbbu
mielde, muhto das lea maid mearkkašupmi giella ovdáneapmái.
Sámegiela oahppoprográmmat alit dásis leat mielde nanneme sámegiela árvodási sihke sámi
servodagas ja maiddái stuora servodagas. Artihkkalis guorahalan movt sámegiella lea ovdánan alit
oahpahusas dan logi maŋemus jagis, sihke lullisámegielas, julevsámegielas ja davvisámegielas.
Sámegiela eksámenat leat čađahuvvon Sámi allaskuvllas, Romssa universitehtas ja Davvi
universitehtas, ja maiddái dat ovddeš ásahusat mat leat ovttastuhtton dáidda ásahusaide.
Dán artihkkala bokte gehččo movt oahppočuoggáid buvttadeapmi lea ovdánan ja galgá leat
veahkkin sidjiide geat galget mearridit doaibmabijuid suorgái, vai sis lea máhttu sámegiela alit
oahpahusa hárrái.
Sámi filbma lea daid maŋemus jagiid mearkkašahtti ovdánan, earenoamážiid maŋŋil go Sámi
filbmaguovddáš ásahuvvui Guovdageidnui 2007. Leat earenoamážiid filbmabuvttadeamit ja
nisson rešissevrrat mat leat lassánan. Go buvttadeami lohku lea nu ollu lassánan, de lea maid
šaddan variašuvdna filbmamuitalusain.
Filbmamedia beaggin, leavvan ja nákca mainna fátmmasta gehččiid, dagaha ahte
filbmamuitalusain lea earenoamáš fápmu ráhkadit, bisuhit ja rievdadit kultuvrralaš identitehta
čájáhusaid. Sámi filbma lea dan dihte máŋgga bealát fápmu mii čatná, dokumentere, nanne ja
ráhkada ođđa oaivila sámi kultuvrras ja identitehtas.
Sámi filbma nugo temán gokčá máŋga iešguđetlágan dimenšuvnna; sámi kultuvrra ja sámi
identitehta. Kultuvrralaš jođu ja ovttasdoaibman gaskal báikkálaš kultuvrra (sámi) ja globaliseren
66
(filbmamedia, eamiálbmotfierpmádat) lea earenoamáš relevánta.1 Ii leat vejolaš ovdanbuktit
ollislaš gova sámi filmma ektui. Dán artihkkalis guorahalan sámi filmmaid Norggas, mas
earenoamážiid čujuhan áigodahkii maŋŋil Ofelačča (Nils Gaup, 1987). Guorahalan man ollu leat
buvttaduvvon jahkásaččat ja juohke logi jagi áigodagas, makkár formáhtaide filmmat juohkásit ja
makkár sohkabealjuohkáseapmi lea rešissevrarollas.
Artihkkala vuođđuda loguide sámi filmmaid birra mat leat Nationálabibliotehkas 1988 rájes gitta
2017 rádjái. Oktiibuot leat 76 filmma ráhkaduvvon áigodagas, mas badjel bealli lea ráhkaduvvon
áigodagas 2010-2017. Internašunála Sámi Filbmainstituhtta (ISFI) čájeha mearkkašahtti
doaimmalašvuođa, ođasmáhtti ja árjjalaš aktevrra go guoská sámi filbmakultuvrra ovdánahttimii,
ii dušše guovllu ektui, muhto maiddái sisriikkalaččat, riikkaidgaskasaččat ja máilmmi viidosaččat.
Go fokus lea Davvi-Norga, de deavdá ja viiddida Nordnorsk filmsenter dahje Davvi-Norgga
filbmaguovddáš (DNFG) maid sámi filmmaid buvttadeami, ovdamearkka dihte go ii leat gáibádus
ahte giella lea sámegiella.
Čájehuvvo ahte sámi filbma lea ovdáneame ja sámi filbmakultuvra lea dynámalaš, ođasmáhtti ja
kultuvrralaččat ceavzil. Sámi filbma geasuha, das lea váikkuhanfápmu ja rahpá čiekŋalis
olmmošlaš vásáhusaid ja ipmárdusa danne go filmmat leat daid stuora servodathástalusaid birra
min áiggis, earenoamážiid go guoská ovttaiduhttimii ja dálkkádat/biras rievdamiidda. 2 Rávven
deattuha dan dihte sámi filmmaid ja filbmakultuvrra dássedisvuođa, ovdánahttima ja lassáneami
demokráhtalaš, strategalaš ja máhttoovdánahttima prinsihpaid ja rivttiid vuođul.

Type: 
Full report
Publication year: 
2017
Author(s): 
Ola Graff
Ada Einmo Jürgensen
Kevin Johansen
Ketil Lenert Hansen
Svanhild Andersen

Sámi musihkka fáttáš leat ollu iešguđetlágan bealit. Ii leat vejolaš čuvget eará go muhtin beliid dán suorggis. Lean dán artihkkalis geahčadan sámi fonográmmaid1 iešguđet riikkain ja movt ruhtajuolludeaddji eiseválddiid (Norgga Sámediggi) leat juolludan doarjagiid fonográmma buvttademiide. Lean ráhkadan listu luohtearkiivvain ja čoakkáldagain buot riikkain, mii doppe gávdno ja man ollu lea almmuhuvvon dain arkiivvain. Earenoamážiid lean geahččan sámi čoakkáldaga Tromssa museas. Lean maid guorahallan sohkabeali dimenšuvnna juoiganárbevierus, geahččan akademalaš bargguid juoigama birra, mediaságastallama sámi musihka birra, ja loahpas
vel makkár oahpahusvejolašvuođat gávdnojit.

Sámi fonográmma buvttadeapmi orru leamen nanu kultuvra ollu doaimmaiguin. Leat almmuhuvvon fonográmmat sámi musihkas juo 70 jagi. Lohku lea lassánan juohke logi jagis. Leat almmuhuvvon fonográmmat máŋgga riikkas, mas Norggas leat eanemus almmuheamit. Obbalaččat almmuhuvvon sámi fonográmmat leat jáhkkimis birrasiid 500. Dasa lassin leat daid maŋemus jagiid almmuhuvvon ollu digitála buktaga. Eanemus gullo davvisámegiella gielaid ektui.

Sámediggi lea mávssoleamos ruhtajuolludeaddji eiseváldi. Man ollu ohcamušat leat boahtán Sámediggái lea rievddadan oalle ollu dan maŋemus logi jagis. Juolludemiid lohku lea leamaš oalle dásset 14-15 jahkái. Obbalaš juolludemiid lohku lea rievddadan veahá, muhto orru ahte lea dássen badjelaš 2 millijovnna ruvnno jahkásaččat.

Leat leamaš stuora erohusat das man ollu juohke fonográmmaprošeakta lea ožžon doarjaga. Erohusat leat leamaš gitta 200.000 ruvdnui. Gaskamearálaš ruhtajuolludeapmi dan maŋemus logi jagis lea leamaš 142.000 ruvnno jahkái.

Nammaduvvojit konsuleantat geat mearridit muhtin kriteraid mielde, muhto dát dokumeantat eai leat almmolaččat. Danne ii leat vejolaš árvvoštallat movt kriterat doibmet.

Gávdnojit luođit ollu almmolaš arkiivvain máŋgga riikkas, earenoamážiid Norggas, Ruoŧas ja
Suomas. Jáhkkimis gávdnojit birrasiid 14-15.000 luođi oktiibuot dain arkiivvain. Norggas leat 9- 10.000. Tromssa museas lea stuorimus čoakkáldat, gos lea maid ovddasvástádus čohkket, vára váldit, gaskkustit ja dutkat daid. Sámi arkiiva Guovdageainnus lea vuos álggahan dásis. Muhtin arkiivvat leat almmuhan luđiid čoakkáldagain, muhto lea ain unnán mii lea almmuhuvvon.

Arkiivamateriála vuođul orru leamen ahte juoiganárbevierus leat muhtin erohusat sohkabeliid ektui. Eanas dáhpáhusain leat dokumenterejuvvon eambbo dievdoolbmot go nissonolbmot juoigan. Váttisvuohta dás lea ahte eanas luohtečohkkejeaddji leat leamaš dievdoolbmot, juoga mii sáhttá váikkuhan čohkkemii. Arkiivačoakkáldagas orru maid leamen nu ahte leat eambbo luođit dievdoolbmuide.

Leat čállojuvvon ollu dutkamušat luođi birra máŋgga riikkas, juoga mii čájeha ahte olbmot leat beroštan fáttás.

Sámi musihka birra čállo ollu dáčča mediain. Dás lea sáhka máŋga čuođi artihkkalis ollu aviissain. Artihkkaliin ovdanboahtá obbalaččat positiivvalaš oaidnu sámi musihka hárrái. Sámi
guovlluin lea luohti ja sámi musihkka oassin oahppoplánas. Luohti ja sámi musihkka lea dál oassin lohkanmearis buot norgga joatkkaskuvllain, main lea musihkkasuorgi. 1990-logu rájes leat ásahuvvon oahppofálaldagat sámi musihka birra allaskuvlla- ja universitehtadásis.

Scenetjeahpoe lea akte dejstie maadthgierkijste nasjovne- jïh identiteetebigkemisnie gaajhki veartenen åålmegi jïh nasjovni luvnie. Daesnie leam vuesiehtimmieh jïh viertiestimmieh vaalteme nöörjen nasjovne- jïh identiteetebigkemistie akten nöörjen postkolonialisteles tïjjen, viertiestamme dejnie saemien tsiehkine 1970-låhkoen raejeste Saepmien nöörjen bielesne.

Daesnie ajve doh saemien teatereinstitusjovnh mah leah ihkuve saemiedigkien budsjedtesne mah leah meatan. Dej tsiehkie, ekonomije, jaksoemierie jïh våarome leah digkiedamme statistihken tjïrrh teaterijstie jïh Saemiedigkien dåarjoej tjïrrh. Minngemosth såemies raeriestimmieh båetieh vuajnojde jïh dahkojde saemien scenetjeahpoen båetijen aejkien bïjre, mejtie leam tjuvtjiedamme nasjonaalestaatese Nöörje jïh Saemiedægkan Nöörjesne.

Politihkkarat ja sii geat barget sámegieloahpahusain leat ollu fuomášuhttán nubbingielat sámegiela. Leat ollu beroštan ohppiidlogoovdáneamis ja man muddui oahppit olahit guovttegielatvuođa.

Dán artihkkalis lean geahčadan ohppiidlogoovdáneami dan maŋemus logi jagis. Dat čájeha ahte lea hirbmadit njiedjan davvi- ja lullisámegielas, ja mearkkašahtti ollu lassánan julevsámegielas. Jus geahččat dan vihtta maŋemus jagi ovdáneami, de oaidnit ahte davvi- ja lullisámegielas lea njiedjan bisánan ja ohppiidlohku lea stáđásmuvvan. Julevsámegielas lea lassáneapmi joatkkašuvvan, muhto ii šat nu ollu go dan vihtta vuosttaš jagi.

Artihkkalis ii leat vuođđu dadjat ahte eanas nubbingielatoahppit eai šatta guovttegielagiin. Dat boahtá das go nubbingielatohppiin leat dássedis buorit árvosánit fágas, ja dat leat ollu buorebut go árvosánit Davvi-Norgga dárogiela váldogielas ja nubbingielas. Earenoamážiid njálmmálaččat nagodit sámegieloahppit bures.

Giellaoahpahallan váldá áiggi ja artihkal čujuha riikkaidgaskasaš dutkamii, mii čájeha ahte lea myhta ahte mánát ohppet giela nu ollu jođáneappot go rávis olbmot, dalle go leat seammalágan eavttut oahppamii. Gierdevašvuohta lea mávssolaš giellaoahpahallamis. Seammás lea dehálaš fuomášuhttit buriid vugiid nubbingielatoahpahussii. Danne lea sámegieloahpaheddjiide ávkkálaš gelbbolašvuođa loktet, earenoamážiid Ulpan-vuohki livčče hui ávkkálaš sámegieloahpahallamii sámegielat ohppiide.

Máŋgga davviriikkalaš dutkamušas boahtá ovdan ahte sápmelaččat geain leat hedjonan doaibmanávccat vásihit gielalaš, kultuvrralaš ja stigmatiserejeaddji hehttehusaid servodat oassálastimis. Dán kapihttalis váldit váldoáššálaččat ovdan dehálaš gávdnosiid vealaheami ektui sápmelaččain geain leat hedjonan doaibmanávccat, mat ovdal leat almmuhuvvon raporttain ja
artihkkaliin norggabeale Sámis.

Sápmelaččat vásihit dávjá vaššicealkámušaid, vealaheami ja givssideami dáláš Norggas. Maŋemuš áiggi leat oaidnán máŋga ášši rasisttalaš ovdanbuktimiiguin ja medias leat leamaš ollu loavkideaddji cealkámušat sápmelaččaid ektui ja erenoamážit neahttadebáhtain, vuorrástuhtti eatnat. Vástideaddjit geat dieđihit vealaheami dieđihit maiddái dávjjibut heajut ieš- árvvoštallojuvvon dearvvašvuođa, eanet psyhkalaš streassa ja heajut loaktima ja čálggu. Sápmelaččat geain leat hedjonan doaibmanávccat vásihit givssideami ja vealaheami “juogo/dahje” ja “sihke/ja” sin sámevuođa ja hedjonan doaibmanávccaid dihte. Ollu sápmelaččat geain leat hedjonan doaibmanávccat leat vásihan givssideami skuvllas, almmolašvuođa deaivvademiin ja go leat ožžon medisiinnalaš divššu, muhto maid neahtas ja báikkálaš servodagas, gávppis dahje restauráŋŋa fitnamis ja bargoohcama oktavuođas. Dát daguhit stuorit vára (sosiála) marginaliseremii ja heajos psyhkalaš dearvvašvuhtii.

Sápmelaččat geain leat hedjonan doaibmanávccat leat erenoamáš suojeheames joavku geaid lea erenoamáš dehálaš fuolahit dan geatnegasvuođa ektui mii čuovvu ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa ja eamiálbmot stáhtusa Norggas.

Kapihttalis gieđahallojuvvo eanandoalu ovdáneapmi sámi ássanguovlluin. Dáid guovlluid eanandoallostatistihkka, mas lea vuođđun Sámedikki ealáhusdoarjaga (SED) doaibmaguovlu,
čájeha ahte dállodoaluid lohku lea eambbo go beliin unnon áigodagas 1995–2013 (56 proseanta unnon). Buot hárvvimussan leat dál šaddan dat unnimus dálut, ja dávjjit dušše dállodoalut mat leat badjel 200 dekára. Eará guovlluin Sáltoduoddara davábealde ii lean dállodoaluid lohku unnon jur nu ollu (–50 proseanta). Lassin eanandoalu gaskamearálaš loguide SED-guovlluin, gieđahallá kapihttal SED-guovlluid ovdáneami regiovnnaid dásis. Guovlluid buohtastahttin čájeha muhtun muddui stuora erohusaid. Guhkimus eret gaskamearálaš logus (–56 proseanta) lea Nuorta- Finnmárkku SED-guovlu gos lea “dušše” 35 proseanta njiedjan ja Oarje-Finnmárkku SED-guovlu gos dállodoaluid lohku lea eanemus njiedjan áigodagas 1995–2013, olles 65 proseanta. Kapihttalis geahčadit maid SED-guovlluid eanandoallostatistihkaid viidásit ovdánahttima, ja loahpahusas namuhuvvojit ovdamearkkat báikkálaš/regiovnnalaš áŋgiruššamii jorgalahttit negatiiva ovdáneami; okta prošeakta Sis-Finnmárkkus (Ávjovári regiovnnas) ja okta Ivgus, ja lassin vel dárbu diehtit movt iešguđetlágan rámmaeavttut čuhcet ovdáneapmái iešguđet suohkaniin ja regiovnnain.

-- 

[1]: Fonográmmain oaivvilduvvo musihkka mii lea almmuhuvvon fysalaš medias, kaseahtain, vinylpláhtain (LP, EP, siŋgel) ja CD’at. DVD mas lea musihkka ii leat lohkkon mielde. Ráddjema ja definišuvnna ektui leat Sámi fonográmmas ollu váttisvuođat. Okta gažaldat lea ahte galgá go váldit mielde sámi artisttaid geat eai lávllo sámegillii (nugo Lapp-Lisa ja Jokkmokks-Jokke). Dat eai leat lohkkon mielde loguide vuollelis. Eará váttisvuohta leat ollu oktasašskearrut main viežžá ovttaskas saji almmuhuvvon pláhtas. Dat maid eai leat lohkkon mielde. Goalmmát joavku mii maid ii leat lohkkon mielde leat earát go sápmelaččat geat čuojahit sámi musihka, nugo ovdamearkka dihte Jan Garbarek ja Tromssa joavku Gulløye. Šuoŋat mat dušše almmuhuvvojit digitála hámis, eai ge almmuhuvvo fysalaš pláhttan, daid gal sáhttá lohkat mielde, muhto eai leat dahkkon dain tabeallain maŋŋelis. Gávdnojit muhtin pláhtat main eai leat sápmelaš artisttat, muhto de oasálastá muhtin juoigi ovtta dahje guovtti sajis. Dat gal leat lohkkon mielde.

Type: 
Full report
Publication year: 
2016
Author(s): 
Kolbjørn Rafoss
Kjell Hines
Dag Broch
Bente Ovedie Skogvang
Kevin Johansen
Torkel Rasmussen
Ketil Lenert Hansen
Jon Todal

Dán dutkamis leat geahčadan Finnmárkku nuoraid iešguđetlágan friddjaáiggearenaid geavaheami. Oaidnit ahte leat erohusat sámegielat ja dárogielat nuorain. Oppalaš govva lea ahte sámegielat nuorat leat eambbo aktiivvalaččat go dárogielat nuorat. Dat sáhttá čilgejuvvot dainna lágiin ahte sámegielat nuorat oasálastet eambbo friddjaáiggearenain ja olgoáibmodoaimmain. Doaibmaminsttar dán guovtti arenas čájeha ahte leat eambbo mearkkašahtti erohusat gaskal sámegielat ja dárogielat nuorain. Skohtervuodjin ja meahcástanávkkástallan lea mávssoleabbo sámegielat nuoraide go dárogielat nuoraide. Doaibmaminsttar dán guovtti arenas čájehit ahte sohkabealerohusat sáhttet čilget dieid variašuvnnaide. Sámegielat bártnit leat eambbo meahcástandoaimmain mielde ja atnet eambbo skohtera iešguđetlágan doaimmain go sámegielat nieiddat. Dutkan čájeha maid ahte ledje mearkkašahtti erohusat friddjaáiggearenaid geavaheamis nuoraid gaskas iešguđet suohkaniin. Sámegielat nuorat Sis-Finnmárkkus ja Porsáŋggus vudjet eambbo skohteriin ja eambbo mannet meahccái ávkkástallat luonddu.

Norgga kulturskuvllat leat badjel 400 suohkanlaš kulturskuvlla iešguđetge mahtodagas ja kvalitehtas. Kulturskuvllat leat báikkálašdemokratiija ekonomalaš vuoruhemiid dávvirat. Ollu kulturskuvllat vásihit dávjá unniduvvon juolludeami go suohkanat mearridit bušeahtaid. Ealli kulturskuvllat leat dárbbašlaččat vai mánát ja nuorat besset ovddidit kreativitehtaset ja dáiddalašvuođaset. Kulturskuvllat addet mánáide ja nuoraide iešdovddu, hábmejit bures birgejeddjiid, dat nannejit dearvvašvuođa ja ássanhálu. Sámi guovlluin kulturskuvllat áimmahuššet ahte sámi mánát ja nuorat besset ovdánit kreatiivvalaččat ja dáiddalaččat. Kulturskuvla galgá leat buohkaid várás.

Dutkamat čájehit ahte festiválat leat oasálaččat identitehta hábmemis ja kultuvrra loktemis báikkálašservodagain. Dat lea erenoamáš oinnolaš sámi festiválain, ja orru nu ahte daid deaddu, váikkuhanvejolašvuohta ja olbmuid čohkken, addá vuorrováikkuhusaid maiddái kultuvrralašgietti olggobeallái. Sámi festiválat geavahit earret eará musihka ja juoigama reaidun olahit nuoraid geat galget doalvut viidáset kultuvrraset ja fievrridit earáide oaiviliid sin báikkálašservodagain. Festiválat mat váldet ovddasvástádusa sámi kultuvrra gaskkusteamis áigeguovdilis temáiguin ožžot ruhtadeami almmolašorgánain ja danne lea dehálaš ahte sin doaimmat leat oinnolaččat. Dán kapihttalis čielggaduvvot muhtun festiválat Norggas main lea sámi sisdoallu. Guovddážis lea mo festiválat deattuhit dahkat oinnolažžan ja gaskkustit sámi dáidaga, kultuvrra ja giela ja mo sii geahččalit leat kultuvrralaš deaivvadanbáikin ja kulturarenan mánáide ja nuoraide. Dás leat čilgen festiválaid mat ožžot doarjaga njuolga Sámedikki bušeahtas. Dieđut leat vižžojuvvon almmolaš statistihkain, lean maiddái ságastallan lágideddjiiguin ja festivála oasálastiiguin geaiguin lean deaivvadan ja telefovnna bokte ja e-poasta bokte gulahallan, ja maiddái lean guorahallan festiválaid neahttasiidduid. Oppalašgovva ii leat ollislaš go sihkkaris logut váilot máŋgga ášši ektui. Ii sáhte njuolgut buohtastahttit buot loguid mat dás leat, go iešguđetge festiválat lohket ovdamearka dihte guldaleddjiid/gehččiid ja galle guossi leat iešguđet ládje. Dat leage čujuhus dasa ahte dárbbašit eanet dutkamiid sámi festiválain ja álgoálbmotfestiválain sihke dáppe ruovttus ja riikkaidgaskasaččat.

Vaenie kvantitatijve daajroe saemien lohkehtæjjaveahkan bïjre gååvnesamme Nöörjesne. Gellede lehkeste lea jeahtasovveme gellie saemien lohkehtæjjah fååtesieh, jïh mubpieh leah jeahteme saemienlohkehtæjjah eah iktesth dam byjjes ööhpehtimmiemaahtoem utnieh.
Tjaalegisnie goerehtalla låhkoem saemienlohkehtæjjijste Nöörjesne gaajhkine gïeline mejnie ööhpehtimmie vadtasåvva, dovne maadthskuvlesne jïh jåarhkeskuvlesne.
Tjaalege aaj formalmaahtoem gaajhkide saemienlohkehtæjjide vïhtesjadteme, dovne dej pedagogeles maahtoe jïh formalmaahtoe saemien gïelesne. Goerehtimmie vuesehte jienebh dejstie saemienlohkehtæjjijste pedagogeles maahtoem fååtesieh viertiestamme mubpiej lohkehtæjjaj gaskemedtine Nöörjesne. Seamma tïjjen vuejnebe formalmaahtoe saemien gïelesne lea joekoen jolle.

Jïjnjh learohkh fïerhten julevsaemien lohkehtæjjese, learohkeveahka daesnie lea seamma goh jeatjah lehkesne Nordlaantese jïh raaktan jollebe goh learohkeveahka Bådåddjosne. Daate vuesehte joekoen jïjnjh lohkehtæjjah julevsaemien gïelemaahtojne fååtesieh.
Noerhtesaemien jïh åarjelsaemien gïelese learohkeveahka lea sagke vueliehkåbpoe, guktie lohkehtæjjavaanoe ij leah seamma nåake daesnie dan lïhke båetijen aejkien. Men læjhkan aalteren gaskemedtie vuesehte jïjnjh saemienlohkehtæjjah sijhtieh barkosne orrijidh dej minngebi luhkie jaepiej, jïh joekoen vaenie ohtsijh orreme saemien lohkehtæjjaööhpehtæmman. Dan åvteste libie vaahresne sagke vaenebh saemienlohkehtæjjah utnedh luhkie jïh göökteluhkie jaepiej minngelen goh daan biejjien, jis dåårrehtimmie saemien lohkehtæjjaööhpehtimmide ij tjarke læssenh.

Viidásamos sámi mediafálaldagat mánáide leat NRK sámegielat mánáidprográmmat TV:s, Suoma áibmosáddehaga YLE mánáidprográmmat rádios, sámegielat áviissa «Ávvira» mánáidsiiddut ja tevdnenráidu «Bamse». Viidásamos sámi mediafálaldagat nuoraide leat YLE Sámi rádioprográmma Sohkaršohkka, guokte nuoraidbláđi «Nuorat» ja «Nuoraidmagasiidna Š» ja NRK Sámi neahttasiidu «NuFal».

Ii ovttage riikkas leat TV-fálaldat sámi nuoraide. Norggas ii leat rádiofálaldatge sámi nuoraide. NRK Sámi ja Ruoŧa rádio fálaldat sámi mánáide lea olu heajut go fálaldat Suomas. Nuppi ášši dáfus lea sámi TV-fálaldat mánáide heajut Suomas ja Ruoŧas go Norggas. TV- ja rádiofálaldat sámi mánáide ja nuoraide livččii buoret jos mediadálut livčče sádden kránnjáriikkas buvttaduvvon sámi mánáid- ja nuoraidprográmmaid.
Stuorra oassi čálalaš fálaldagain sámi mánáide ja nuoraide eai leat mediain mat leat oaivvilduvvon daid ahkejoavkkuide. Dat leat baicce mediain mat leat oaivvilduvvon ollesolbmuide.

Oppalaš dásis lea nu ahte muhtin sámi mediabuvttadeaddjit leat bázahallan teknologalaš ovdáneamis ja uhccán muddui geavahit digitála almmuhanvejolašvuođaid. Máŋggaid dálá mediafálaldagain sámi mánáide ja nuoraide lea váttis geavahit, dan dihte go eai leat doarvái álkit olahanmuttus. Lea uhccán statistihkka sámi mediaid birra mánáide ja nuoraide mat leat viežžan láhkai. Dat dilli lea váikkuhan dán artihkkala. Dát guoská erenoamážit vuostáiváldi beallái ja dan dihte lea váttis dadjat maidege daid mediaid geavaheami birra, ja makkár mearkkašupmi dain lea sámi mánáide ja nuoraide.

Ođđa dutkamat čájehit ahte ollu sápmelaččat dieđihit vásihan iešguđetlágan vealaheami. Dán kapihttala mihttu lea ođastit diehtostáhtusa dain vealahanhástalusain mat sápmelaččain leat Norggas. Áigut kártet ieš-dieđihuvvon vealaheami gávdnoštumiid sápmelaččain agis 18-69 jagi, guorahallat gos vealaheapmi dáhpáhuvvá, ja identifiseret vealaheddjiid, ja mo indiviida birgenláhki lea vealahemiin.

Lohkomateriálii leat vuođđun čohkkejuvvon kvantitatiiva dáhtat 2012 rájes 11 600 indiviiddas (sihke sápmelaččain ja majoritehtanorgalaččain), 25 suohkanis Norgga viđa davimus fylkkas.
Dutkan lea oassin dearvvašvuođa- ja eallindiliiskkadeamis guovlluin gos ásset sápmelaččat ja dáččat, SAMINOR 2 guorahallan, mas lei skovvegažadaniskkus mii sáddejuvvui suohkaniidda Davvi-Norggas ja Trøndelágas.

Dutkanjoavkkus lea sullii okta viđas vásihan vealaheami. Sullii okta goalmmádasoassi sis geain leat vealahuvvon dieđihit dan dáhpáhuvvon maŋemus guokte jagi. Sápmelaččat vásihit ollu dávjjibut vealahuvvot go majoritehtanorgalaččat. Sápmelaččat geain lea nanu sápmelaš gullevašvuohta dieđihit eanemus vealaheami deaividemiid, dáhpáhuvvon sihke ovdal ja maŋemus guokte jagi.

Dábáleamos vealaheapmi maid sápmelaččat almmuhedje lei čearddalaš vealaheapmi, ja de vealaheapmi sohkabeali ja geográfalaš gullevašvuođa dihte. Sápmelaš nissonolbmot dieđihedje eanemusat vealaheami sohkabeale dihte.

Sápmelaččat vásihit vealaheami máŋgga arenas. Dábáleamos arena lea skuvla, bargoeallimis ja báikkálaš servodagas. Viidásit dieđihit ollu sápmelaččat ahte leat vásihan dulbmojuvvot almmolašvuođa deaivvademiin, interneahtas ja go mannet gávppis dahje restauráŋŋas. Sápmelaččat leat vásihan/vásihit majoritehtanorgalaččaid ektui mihá eanet vealaheami mielohppiin/studeanttain, oahpaheddjiin/eará bargiin skuvllas, bargoustibiin, almmolaš virggehasain, eará čearddalaš joavkkohasain go ieža (majoritehtaálbmogis), amas olbmuin ja seamma čearddalaš joavkkus go ieža (eará sápmelaččain).

Vaikko ollu sápmelaččat leat vásihan vealahuvvot, de unnán sápmelaččat dieđihit áššiid Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddjái (DVÁ).

Eanemus adnon dieđalašvuođđu artihkkaliin Sámi logut muitalit almmuheamis lea dássážii leamaš statistihkat vuođđuduvvon dieđuide maid mii leat gohčodan SED-guovlun. Dát geográfalaš vuođđuduvvon statistihkat leat addán ollu ođđa dieđuid sámi servodaga birra. Muhtin servodatsurggiin livčče čearddalaš vuođđuduvvon statistihkka addán eambbo relevánta dieđuid go geográfalaš vuođđuduvvon, muhto Norggas ii leat datavuođđu čearddalašvuođa ektui, maid sáhttá atnit go ráhkada statistihka.

Artihkal ávžžuha ahte Statistihkalaš guovddášdoaimmahat ain berre doalahit dan ahte ráhkadit statistihkaid mat leat huksejuvvon SED-guovllu dieđuid vuođul. Viidásit ávžžuha artihkal ahte álggahuvvo guorahallanbargu movt metodalaččat buoremusat sáhtášii kártet sámegielagiid Norggas. Muhtin sámi servodatsurggiin váilot statistihkat. Dás ferte veardidit movt boahtteáiggis lea vejolaš háhkat dieđuid.

«Sámi statistihka fágalaš guorahallanjoavku» lea loahpahan iežaset nuppi njealjejahkásaš nammaduvvonáigodaga, ja joavku lea almmuhan oktiibuot gávcci raportta fágaartihkkaliiguin, Sámi logut muitalit 1 – 8. Statistihkaid vuođul, mat leat almmuhuvvon, leat artihkkalčállit kommenteren ja guorahallan rievdamiid sámi servodagas. Máŋggas čálliin Sámi logut muitalit leat maiddái kommenteren ja árvvoštallan dan datavuođu, man ala de leat huksen iežaset artihkkaliid, ja čoahkkáigeassu dán artihkkalis lea ge vuođđuduvvon juste daidda čálliid kommentáraide ja árvvoštallamiidda.

Type: 
Full report
Publication year: 
2015
Author(s): 
Torkel Rasmussen
Tom Granseth
Kevin Johansen
Lene Antonsen
Kari Morthensen
Tore Johnsen
Magritt Brustad
Torill H. Lauritsen

Fágas Sámegiella nubbingiellan vuođđoskuvllas lea oahppilohku mearkkašahttit geahppánan skuvlajagi 2005/06 rájes. Artihkal čájeha ahte geahppáneapmi dáidá leat bisánan ja stáđásmuvvan vuollegut dásis go ovdal. Máttasámegiela geahpideapmi lea dattetge fuolastahtti. Boahtá maid ovdan stuorát geahppáneapmi fágas Sámi vuosttasgiellan. Fuopmášahttá erenoamážit erohusa mii lea ihtán oahppilogus oahppiin geat ožžot oahpahusa Sámegiela vuosttasgiellan ja oahppiin geain lea sámegiella oahpahusgiellan. Eanet oahppit ožžot dađistaga oahpahusa Sámegiela vuosttasgiellan almmá oaččukeahttá oahpahusa sámegillii eará fágain. Logut mat čájehit oahpponeavvuid gokčanmeari oahpahusas mii addo sámegillii, čájehit ahte dilli lea veaháš buorránan maŋimuš njeallje jagi. Muhto erenoamážit mátta- ja julevsámegielas ferte ain gohčodit dili kritihkalažžan dannego oahppiin eai leat oahpponeavvut eanaš fágain vuođđoskuvllas. Geahčadeapmi Fylkkamánneámmáha bearráigeahččanraporttain sámegiela oahpahusa bearráigeahčuin, čájehit láhkarihkkumiid buot bearráigeahčuin Nordlánddas ja Oslos/Akershusas. Finnmárkkus leat buot bearráigeahččan- raporttat aivve positiiva. Ii leat čađahuvvon bearráigeahčču eará fylkkain.

Sullii 7 oahppi 10 oahppis čađahit joatkkaskuvlla oahpu viđa jagis dan rájes go vuohččan álget joatkkaskuvlii, 6 proseanta leat ain oahpus, ja 23 proseanta eai oaččo duođaštusa/fágareivve dahje heitet gaskan (heaitin) viđa jagi áigodagas. Fidnofágalaš oahppoprográmmain heitet mearkkašahtti eanet go studeremii-ráhkkanahtti oahppoprográmmain. Sámi ássanguovlluin heitet eanet oahppit gaskan oahpu gaccadettiin go muđui riikkas. Ii leat nu ahte sii geat heitet joatkkaskuvllas eai leat ekonomalaččat aktiivvat. Sullii 2 oahppi 3 oahppis geat leat heaitán/eai álgán joatkkaskuvlla ohppui, leat bargagoahtán dađistaga, dan čájehit maiddái eará guorahallamat. Oassi geat ožžot barggu lea stuorit davvin go lulde. Leat geográfalaš erohusat makkár bargosurggiid "válljejit". Dát artihkal čiekŋuda dan dárkileappot.

Mænngan goh ööhpehtimmielaakem Nöörjesne sjïehtesji, gaajhkh saemien learohkh aktem jïjtse reaktam utnieh saemien lïerehtimmiem skuvlesne åadtjodh. Jïjnjh saemienlearohkh leah dajvine årroeminie gusnie stïeres saemienlohkehtæjjah eah gååvnesh. Daagkeri veajkoej skuvleaajhtere tjuara jeatjah lïerehtimmiehammoeh saemiengïelesne faalehtidh. Dïhte mij jeenjemes åtnasåvva lea maajhööhpehtimmie. Gærja"Samiske tall forteller" lea aarebi vihtiestamme ahkedh jienebh saemieh Nöörjesne staaride juhtieh. Dan åvteste dle saemien maajhööhpehtimmie sæjhta daerpiesåbpoe sjïdtedh jaepiej åvtese. Daate kapihtele saemien maajhööhpehtimmiem gïehtjede aktene histovreles perspektijvesne, jïh evtiedimmiem learohkelåhkoste vuartesje dej minngemes luhkie jaepiej, dovne åarjel-, julev- jïh noerhtesaemien gïelesne. Juktie maajhööhpehtimmien låhkoem dehtie ållesth learohkelåhkoste saemien gïelesne daejriehtidh, dle taalide aaj dejnie ållesth saemien learohkelåhkojne vierteste.Muvhtine faagebyjresinie maajhööhpehtimmiem utnieh goh akte nåakebe lïerehtimmievuekie. Jïh daesnie fåantoe lea jienebh mytah goh faaktah. Maajhööhpehtimmie maahta eevre seamma hijven (jallh ij dan hijven) goh jeatjah lïerehtimmie. Learohkh mah sijjen saemienlïerehtimmiem åadtjoeh maajhööhpehtimmien tjïrrh, edtjieh aaj dejtie seamma maahtoeulmide haalvedh learoesoejkesjisnie goh jeatjah saemienlearohkh, jïh seammalaakan vuarjasjamme sjïdtedh. Dan åvteste vihkeles saemien maajhööhpehtimmie lea seammavyörtegs jeatjah saemienlïerehtimmine, jïh dan gaavhtan aaj goh gaajhke jeatjah gïelelïerehtimmie.

Maajhööhpehtimmie lea jeenjemasth akte råajvarimmie aalkoealmetjijstie orreme, gosse juhteme staaride lea innovatijve lïerehtimmiehammoeh krïeveme. Kanada lea dej voestes gaskem orreme mij daejnie lïerehtimmievuekine eelki dejtie First Nations-almetjidie mah staarine jïh stuerebe sijjine årroejin, jïh idtjin stïeres lohkehtæjjam indianeregïelesne utnieh. Nöörjesne åajvahkommes saemieh mah lïerehtimmiem maajhööhpehtimmien tjïrrh åadtjoeh, guktie aaj. daesnie dle akte tjïelke aalkoealmetjedimensjovne.

Norgga giellaguovddážat fállet gelbbolašvuođaaddi sámegielkurssaid main studeanttat sáhttet čađahit Sámi allaskuvlla dahje UiT Norgga árktalaš universitehta eksámena. Maŋimuš jagiid leat dát kurssat dahkan stuorra oasi sámegiela ollislaš oahppočuoggáid buvttadeamis Norggas. Artihkkalis geahččat ovddeš ja dálá málliid – mo giellaguovddážat ja bajit dási oahpahusásahusat leat ovttasbargan. Mii geahččat maiddái statistihka, mii čájeha kursa- ja studeantalogu, ja oahppočuoggáid buvttadeami áigodagas 2009–2014. Geahččat maiddái ruhtadeami ja eará čuolmmaid dákkár ovttasbarggus.

Humanisttalaš dutkama ráđđi (HDR) NADDas álggahuvvui dat vuosttaš dutkanprográmma, mii bisttii badjel logi jagi ja lei HDRa buot guhkimus prográmma. Dutkanráđiidvuogádat lea dássážii ruhtadan golbma prográmma. Guokte dain ledje logi jagi áigodahkii – dat nubbi lea ain jođus, muhto lea dál loahpahuvvome -, okta ges lei viđa jagi áigodahkii. Gaskal prográmmaáigodagaid leat ráđit juolludan ruđaid sámi humanisttalaš ja sámi servodatdiehtaga dutkamii, muhto dain lea leamaš unnit organiserejuvvon stivrejupmi ja čuovvoleapmi go prográmmain. Prográmmaid bušeahtta ja juolludeamit oktiibuot leat gártan 167 milliuvnna ruvnno. Dat vuosttaš dutkanprográmma eanemusat čalmmustahtti earenoamáš váttisvuođačuolmmaid, mat guske sámi dutkamii ja dutkanbirrasiid huksemiidda. Prográmma anii máŋga earenoamáš váikkuhangaskaoami, dieđalašteoriijai lei sierra oasseprográmma ja konkrehtalaš dárbbuid vuođul ledje máŋggalágán vuogit ásahusdoarjagii. Dat nubbi prográmma, mii álggahuvvui logi jagi maŋŋil dan vuosttaža, ohcalii soames gerddiid earenoamáš váikkuhangaskaomiid, ovdamearkka dihte gelbbolašvuođaloktendoarjaga allaskuvllaide. Dálá prográmma lea eanas ávkkástallan dain gaskaomiin maid muđui Dutkanráđđi atná. Oaidnit ahte sámi dutkanbirrasat unnit dárbbašit earenoamáš ortnegiid dál, earret daid ovttaskas doavttirgrádastipeanddaid, maid Dutkanráđđi muđui lea juo heaitán. Oktiibuot lea Dutkanráđđi dan 40 jagis juolludan 34 doavttirgrádastipeandda, viđas dain leat oassin stuorit dutkanprošeavttas.Go guoská fáttáide, de NADDa čalmmustahtte sámi dutkamis daid árbevirolaš dutkanfágaid, muhto maŋŋil leat sámi dutkanprográmmat beroštan fáttáin ja váttisvuođačuolmmain mat guoskkahit eambbo humanisttalaš ja servodatdieđalaš fágaid. Sámegillii maid lea biddjon eambbo fuomášupmi buot prográmmain. Dat guoská maid daid smávva sámi gielaid- ja kultursurggiide, ja dađistaga lea juolluduvvon ruhta maiddái prošeavttaide main lea sámi giella ja kultuvra olggobealde Norgga, mii lea leamaš dutkanguovlun. Earenoamášvuohta dutkanráđi guottuin sámi dutkama ektui lea ahte 1976 rájes otnážii leat juolluduvvon ruđat bisánkeahttá, maiddái "gaskaáigodagaid" gaskal prográmmaid. Humanisttalaš ja servodatdiehtaga dutkamiin ja muđui dutkanráđiid siskkobealde ii leat leamaš dábálaš ahte fuolahit vai šaddá kontinuitehta surggiin, main leat leamaš áigeráddjejuvvon prográmmat. Statistihkka lea ráhkaduvvon earenoamážiid dán artihkkalii iige lea almmuhuvvon ovdal. Muhtin válljejuvvon prošeavttat dan guovtti maŋemus prográmmas ovdanbuktojuvvojit rámmaid siste.

Kapihtal čuvge sámegiela lávdama, viidodaga ja dási ipmilbálvalusain Norgga girkus. Statistihkkavuođus leat dieđut, mat leat earenoamážiid vižžon dan golmma davimus bismagottiin 2012 rájes, ja Stáhta guovddášdoaimmahaga (SGD) girkolaš jahkestatistihkas. 2014 dieđihedje gávccádasoassi searvegottiin Nidarosas, njealjádasoassi Lulli-Hålogalándda searvegottiin ja bealli Davvi-Hålogalándda searvegottiin ahte leat geavahan sámegiela ipmilbálvalusdoaimmain jagi áigodagas. Lea mearkkašahtti lassánan 2012 rájes buot dan golmma bismagottis. Dasa lassin leat muhtin searvegottit golmma jagi áigodagas álgán sámegiela fátmmastit eanas ipmilbálvalusaide, dan sadjái go sámegiella gullo dušše soaittáhagas. Golmma jagi áigodagas lea heajos statistihkalašvuođđu, muhto máŋga seammalágán dieđu mat čájehit ahte dat positiivvalaš tendeanssat eai leat dušše lunddolaš rievddadeamit. Dat rievddadit goitge ollu báikkálaččat, ja sámegiela geavaheami viidodat lea goitge obbalaččat unnán. Norgga girku lea arena gos oainnusin dahká sámegiela. Lea dušše dain sámi giellahálddašanguovlluin gos ipmilbálvalusat leat eambbo sámegiela geavahanarenan. Earret ovtta guovtti searvegotti, de lea sámegiella dábálašgiellan hálddašanguovllus, muhto leat oalle stuora erohusat giellageavahandásis. Hástaluvvo geahčadit ođđa vugiid movt nannet giellageavahandási liturgiijas. Girkodulkabálvalus lea eaktun dasa ahte sámegiella sáhttá geavahuvvot sártnis. Diet lea earenoamáš hástaleaddjin lullisámegielas ja julevsámegielas, go doppe váilot diekkár virggit. SGD girkolaš jahkestatistihkka čájeha ahte Norgga girku obbalaččat lea nannosit sámegiela hálddašanguovlluin, go muđui riikkadásis. Hálddašanguovllus ii leat nu stuora erohus searvegottiin, guovlluin gos sáhttá buohtastahttit demografiija, muhto dat negatiivvalaš treanddat orrot goitge leamen heajubut. Sámegiela hálddašanguovllus lea erohus das go dáppe oasálastet eanebut konfirmašuvdnii.Norgga girku sámegiela geavaheapmi árvaluvvo váldot ovdán ráđđehusnammaduvvon lávdegottiin, mii geahčada sámelága giellanjuolggadusaid. Berre vuhtiiváldit dárbbuid, mat čatnasit sámegiela ektui girkoeallimis go ráhkadit ođđa girkoortnega Norgga girkui. Ávžžuhuvvo viidásit ahte statistihkkabargu sámegiela geavaheamis girkoeallimis jotkojuvvo, vai suorggi ovdáneami sáhttá čuovvolit ja movttiidahtti doaibmabijut dahkkojit ulbmilaččat.

Guorahallamat Norggas lea čájehan ahte álbmoga bátnedearvvašvuohta lea buorránišgoahtán daid maŋemus jagiid. Orru dego nu ahte erohus bátnedearvvašvuođas davvin ja lulde riikkas lea šaddame ovtta dássásažžan. Almmolaš bátnedearvvašvuođa lohkomateriála pasieanttain nuorabut go 19 jagi, lea buori guvlui rievdame suohkaniin, gos leat ollu sápmelaččat.
Bátnedoavttirdilli Finnmárkkus lea mearkkašahtti ollu buorránan 2004 rájes. Dál (2015) leat buot bátnedoavttirvirggit fylkkas virgáiduvvon. Árvvoštallet ahte dat lea okta sivva buoret bátnedearvvašvuhtii álbmogis. Nubbi váldosivva bátnedearvvašvuođa positiivvalaš rievdamii mánáin ja nuorain lea jáhkkimis danne go leat leamaš eastadandoaimmat ja dearvvašvuođa ovddideaddji doaimma,t masa Finnmárkku bátnedearvvašvuođabálvalusas lea čielga fokus.
Dearvvašvuođadirektoráhtta ja Finnmárkku fylkkasuohkan leat ekonomalaš juolludemiiguin dahkan vejolažžan vuđolaččat dutkat álbmoga bátnedearvvašvuođa muhtin válljejuvvon suohkaniin Finnmárkkus. Lea vurdojuvvon ahte go dieid iskkademiid bohtosat leat gárvásat, de sáhttá dutkojuvvon máhtu atnit ávkin eastadandoaimmaide ja sámi álbmoga bátnedearvvašvuođa ovdánahttimii.

Type: 
Full report
Publication year: 
2014
Author(s): 
Sigrid Skålnes
Gunnar Claus
Jan Åge Riseth
Else Grete Broderstad
Einar Eythòrsson

Dán vuostás artihkkala lea temá mo SED-guovllu suohkanat davábealde Sáltoduoddaraovdánit barggolašvuođa ja olmmošlogu hárrái. Dás deattuhit jagiid 2003-2013. Olles guovlluslea olmmošlohku njiedjan dieid jagiid. Vuotna- ja riddosuohkaniin lea olmmošlohku njiedjaneanet go siseatnansuohkaniin. Seamma áigodagas lea goitge barggolašvuohta lassánanmáŋgga sajis guovllus. Bargojohttin olggos suohkaniin lea rievddadan, muhto lea leamašeanemus suohkaniin mat leat lahka stuorit gávpogiid. Váile bealli sis geat leat bargguin SEDguovllusbarget almmolaš sektoris, ja leat ge lassánan bargit eanet almmolaš go priváhtasektoris áigodaga. Dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalus lea stuorimus suorgi almmolašbargobáikkiin, ja lea suorgi mas bargguiduhttin lassána jagis jahkái. Dat guoská buot guđaguvlui SED-guovllus. Eará almmolaš surggiid hárrái, nugo oahpahussii ja almmolaš hálddahussii, leat dát logutnjiedjan čielgasit maŋemus logijagi, belohahkii dan dihte go suohkansektora leat unnidanunnon olmmošlogu dihte, belohahkii maiddái suodjalusa unnideami dihte. Stáhtahálddahusaid oppalaš unnideapmi orru eanet go almmolaš hálddahusaid bajáshuksen, ja dátguoská vuosttažettiin sámi hálddahusaide. Priváhta sektoris oaidnit rievdamiid mat ollislaččataddet negatiiva loguid sihke guolásteapmái, industriijai, eanadollui ja boazodollui, vaikko lealeamaš ovdáneapmi moatti SED-guovllus. Olmmošlohkoovdáneapmi lea leamaš negatiivaolles áigodaga, ja lassáneapmi lea sorjavaš sisafárremis. Suohkanat maidda lea eanemussisafárren ja main lea oaneheamos gaska stuorit ja máŋggabealat bargomárkaniidda, leat jáhkumielde suohkanat mat birgejit buoremusat jagiid ovddos guvlui.

Dïhte mubpie tjaalege vuesehte fasseldimmie SDJ-dajvesne joekehtslaakan juakasåvva gohdïhte sïejhme fasseldimmie laantesne. Daesnie libie pryöveme sjïere væhtah SDJ-dajvesnevuesiehtidh viehkine fasseldimmiem joekedidh jielemen, kaarri jïh nyjsenæjjaj, aalteren,ööhpehtimmien jïh jeatjah ovmessie væhtaj mietie. Åejvievæhtah vuesiehtiehfasseldimmieprosente SDJ-dajvesne lea vueliehkåbpoe goh laanten gaskemedtie, menjeerehte. Dïhte lij laanten gaskemedtien bijjelen båarasåbpoe almetjidie SDJ-dajvesne, jïhsagki vueliehkåbpoe dejtie nuerebe årrojedåehkide. Jienebh almetjh SDJ-dajvesne mahaalkoejielieminie barkin, jïh låhkoe jollebe ööhpehtimmine lij vueliehkåbpoe goh laantengaskemedtie.Joekedamme dejnie ovmessie dajvine Nöörjen sisnjelen Saltfjellet noerhtelen, dellie vuajnastoerre jeeredh lin dejnie ovmessie variabelinie, jïh SDJ-bieliedajvh eah seamma aktelaaketjetendensh vuesehth.

~ 5 ~Dán guolbmát artihkkalis boahtá ovdan ealáhusekonomalaš govva Norgga boazodoalus jačatná dán sihke luonddugeografiijai ja riektehistorjjálaš dilálašvuođaide. Dát čájeha huimáŋggabealat gova lullin gitta nuortasdavás. Boazoservviin guovddáš Lulli-Norggas leaguhkes historjá ja leat báinnahallan lullisámi guođoheddjiide, go sii leat leamašoahpaheaddjin sidjiide. Dáin boazobargin lea eanemus buvttadeapmi olles Norggaboazodoalus, go sii njuvvet ollu, lea alla buvttadeapmi ja stabiila ja buorre ekonomiija.Lullisámi boazodoallu lullelis Stjørdala lea hui váttis historjá go politihkalaš hedjoneapmičuozai hui garrasit dáppe. Trollheimen boazodoallu massii buot sin rivttiid. Dat duođaštuvvuiAlimusrievttis nu maŋŋit go 1981. Eanandoallodepartemeanta ja Stuoradiggi sihkkaraste dánboazodoalu boahtteáiggi ođđa lága bokte 1984. Boazosámiide Plassje-guovllus lea leamašstuora noađđi go boandaservodat ja eiseválddit leat garrasit lassánan ja viidon. Lei buotvearrámus birrasiid ovddit jahkečuohtemolsuma áigge, go dalle šadde mearehis stuorabuhtadusaid máksit čuoččuhuvvon vahágiid ovddas eanandollui, mii nohkkohii olluboazosápmelaččaid. Maŋŋel soađi ja earenoamážiid 1970-logus leat boazosápmelaččat dánguovllus olahan ođđa ja eambbo buvttadeaddji boazodoalu, muhto leat ain ferten rahčat sihkeboanddaid ja riekteeiseválddiid vuostá, geat leat boares guottuide báinnahallan. Boazodoallitvuite viimmat ollislaš ipmárdusain iežaset rivttiid ektui Alimusrievttis 2001. Sii leat goitgeferten gillát njiedjama dan alla buvttadeamis, go boraspiret leat nu ollu lassánan.Boazodoallu Davvi-Trøndelagas lei maid mielde dan alla buvttadanrevolušuvnnas 1980-logus, muhto leat álggu geahčen 1990-logu rájes dađistaga šaddan dovdat ođđaboraspirepolitihka váikkuhusaid. Massinproseanta lea veahážiid mielde lassánan ja sihkenjuovvanbohccot ja buvttadeapmi lea njiedjan alla dásis gaska dássái. Nordlándda ja Tromssaboazodoalloguovlluide lea goappašagaide čuohcan, go Norgga ja Ruoŧa rádjesoahpamuš 1751mielddisbuvttii ahte Norga oaččui badjelmeare geasseorohagaid ja Ruoŧŧa ges badjelmearedálveorohagaid. Go našunalisma ideologiija doaibmagođii gaskamutto gitta loahpageahčái1800-logu, de mielddisbuvttii dat garra bearráigeahču boazodollui. Sii galge ovddiditeanandoallo viidáneami ja maiddái olgguštit Ruoŧa boazosápmelaččaid, earenoamážiidTromssa sulluin. Norga-Ruoŧŧa leaba dál dohkkehuvvon konvenšuvnna haga ja sáhttá jearratleago Norgga sierranas guhkideapmi 1972-konvenšuvdna doallevaš, mii dahkkui 2005.Stuora oassi Finnmárkku boazodoalus lea eahpedássedis dilis. Earret Buolbmát/Várjjat mii leačađahan buvttadanrevolušuvnna ja doaibmá buriin badjelbáhcagiin. Boazolohku Kárášjogas ja10 siskkit orohaga Guovdageainnus leat dan maŋemus 30 jagis lihkadan gaskal historjjálašbuoremus ja heajumus dási, ja mii ain lea alit go dat boares dásit. Finnmárkku duoddaraguohtonávkkástallan lea danne arvat eambbo garrasit go ovdal. Eiseválddiidgozihanprográmma duođašta ahte jeagelšaddu Finnmárkku duoddaris lea arvat buoret go leivurdojuvvon. Boazologu lassáneapmi 2000-logus mielddisbuktá goitge ahteguohtondilálašvuohta fas lea jođánit hedjoneame.Maŋŋil NBRa gáibádusa, guorahallama ja ságastallama oaččuimet ođđa boazodoallolága2007. Earret ceavzilvuođa, de čalmmustahttá dát láhka boazodoalu iežas ásahusaid japroseassaid, muhto leat spiehkastatmearrádusat mat addet guovddášeiseválddiide~ 6 ~vejolašvuođa mearridit badjel boazodoalloorgánaid. Eiseválddit leat dál geavahan dan ja leatálggahan bággonjuovvanproseassaid, vai unnidivčče boazologu. Lea ballu ahte diet doaimmatbohtet botnjat ja baicca goazadit, go dan ahte ovddidit ealáhusa iežas dárbbašlaš proseassaid.Oktasašresursadutkama bohtosat leat čielgasat: Leat resursageavaheaddjit ieža geat fertejitváldit ovddasvástádusa čoavdit iežaset váttisvuođaid. Eiseválddiid rolla ferte leat doarjutproseassaid mat huksejit ásahusaid ja čovdet váttisvuođaid.Dát njealját artihkkalis čájehuvvo ahtte Finnmárkku ja Davvi-Romssa dáfus, go geahččá daidoktan joavkun, lea čielga njieddji trenda logus guollefatnasiin vuollel 11 mehtera jaguolásteddjiidlogus (sihke joavku I:s ja joavku II:s) eanaš riddosuohkaniin. Njiedjan vuhttoerenoamážit áigodagas maŋŋel jagi 2000. Spiehkastagat oppalaš govas leat guolástusat«gonagasreabbáguovllus»; vuotnasuohkanat nuorttabealde Davvinjárgga. Doppe lea lohkufatnasiin, vuollel 11 mehtera, guolásteddjiidlohku ja bivdosálašárvu, sihke gonagasreabbá- jadorskebivddus, lassánan áiggis maŋŋel 2008. Ovdáneapmi Nuorta-Finnmárkkus čájeha ahtevuotnaguolásteapmi ain sáhttá leat geasuheaddji fidnoválljen ja elešis ealáhus jusrámmaeavttut leat sajis. Seammás čájehit logut, go geahččá Finnmárkku ja Davvi-Romssaoktan joavkun, ahte smávvaskáláguolásteamis lea ovdáneapmi leamaš balddihahtti negatiivajo guhkit áiggi. Čoavddus ii leat bidjat struktureriid smávimus fatnasiidda, mii vel lasi dáidáunnidit dán fanasjoavkku ja jávkadit guolástanvuoigatvuođaid vuonaid báikegottiin.Stuorámus hástalus, go jurdda lea nannet ássama vuođu mearrasámi vuotnaguovlluin, leabaicca čoavdit vuostáiváldinváttisvuođaid, vai smávvaskáláguolásteddjiin leat sihkkaris jadiehttevaš vuovdinvejolašvuođat lagasguovlluineaset.

Type: 
Full report
Publication year: 
2013
Author(s): 
Jon Todal
Torkel Rasmussen
Kevin Johansen
Kaisa Rautio Helander
Yngve Johansen
Magritt Brustad
Ammar Ali Hassan
Torkjel M. Sandanger

Lea čielga tendeansa statistihkain mat ovdanbuktojuvvojit ahte guovttegielatvuođa juolludeamit gielddaide ja fylkkagielddaide eai leat goassege juksan dakkár dási ahte gokčet goluid mat gielddat ja fylkkagielddat oaivvildit alddiset leat guovttegielatvuođa dihte. Juolludeamit ovttaskas gielddaide ja fylkkagielddaide leat ovddimusat leamaš seammá dásis 2005 rájes. Dát máksá ahte ruhtadoarjja lea geahppánan go váldá vuhtii konsumahaddeindeavssa.

Juolludeamit ohcanvuđot giellaprošeavttaide leat molsašuvvan jagis jahkái. Juolludeamit geahppánit veaháš jagiin 2001-06. Dat lassánit 296,9 proseanttain áigodagas 2007-09, ja de geahppána fas 24,0 proseanttain jagi 2013 rádjái. Sámi giellaguovddážiid doaibmadoarjjajuolludeamit lassána garrasit áigodagas 2001-13 álggu 1,6 miljovnna kruvnnus gitta 10,8 miljovnna kruvdnui. Lassáneami sivvan lea sihke giellaguovddážiid meari lassáneapmi ja duođalaš lassáneapmi ovttaskas giellaguovddážii.

Vaenie lohkehtæjjajgujmie saemien gïelesne nöörjen institusjovnine, dle maereles rïjhkeraasten rastah laavenjostedh saemien studijefaalenassi bïjre. Men daesnie akte dåeriesmoere sjædta dan åvteste jolleskuvlelaake Sveerjesne ij tjåenghkies kuvsjh luhpehth gusnie eksamene dorjesåvva joekehts institusjovnine. Saemiedigkie byöroe Maahtoedepartemeentese raeriestidh öörnegh evtiedidh, guktie gåarede saemien kuvsjh faalehtidh sveerjen jïh såevmien institusjovnigujmie ektine, jïh læjhkan eksamenem illedh jïjtse learoesijjesne.

Dan åvteste lohkehtæjjah saemien gïelesne fååtesieh dle learoesijjieh eah iktesth maehtieh dejtie seamma kuvsjide faalehtidh fierhten studijejaepien. Dellie vihkeles åehpies öörnegigujmie guktie guhkiebasse sjædta, ihke studenth maehtieh sijjen ööhpehtimmien soejkesjidh viehkine dejstie bievnesijste mah soptsestieh gåessie dah ovmessie saemiengïelen studijefaalenassh aelkieh. Learoesijjieh byöroeh daagkerh soejkesjh biejedh gellide jaepide åvtese.

Tjåenghkies saemien kuvsjh lohkehtæjjastudentide jïh jeatjah studentide eah leah luhpie daan biejjien. Byöroe nuepieh gorredidh ihke lohkehtæjjastudenth maehtieh kuvsjh dåeriedidh mah raaktan leah jeatjah studentide sjiehtedamme, juktie daamtaj ij gåaredh guektiengierth kuvsjefaalenassh vedtedh saemien gïelesne barkoefaamoen gaavhtan.

Juktie aktem stuerebe lissiehtimmiem studijepoengedorjemassesne gorredidh, sæjhta joekoen åarjelsaemien jïh julevsaemien gïelen gaavhtan, annje nuepie årrodh jienebh aalkoekuvsjh aelkedh mah maehtieh maahtoem vedtedh juktie bæjjese vaaltasovvedh bachelorööhpehtæmman saemien gïelesne.

Studijepoengedorjemasse saemien gïelesne sæjhta annje vihkeles årrodh juktie siebriedahken daerpiesvoetide hoksedh, jïh statusem nænnoestehtedh saemien gïelide. Dan åvteste byöroe vihth naan jaepine vuartasjidh guktie studijepoengedorjemasse saemien gïelesne lea evtiesovveme.

Sámegiela rivttiid ollašuvvan Norgga bealde dihto almmolaš geavahusas, namalassii johtolatgalbbain. Guorahallanguovlun leat válljejuvvon guhtta suohkana, mat jagi 1992 mearriduvvojedje gullat sámegiela hálddašanguvlui. Artihkkalis suokkarduvvo, mo sámelága giellanjuolggadusat ja báikenammaláhka leat váldon vuhtii almmolaš galbemis. Analysa čájeha, ahte vaikko Sámelága giellanjuolggadusat ja báikenammaláhka leat leamaš fámus juo badjel 20 jagi, de sámegiela hálddašanguvlui gullevaš guđa suohkanis eai leat dát lágat vel systemáhtalaččat vuhtii váldojuvvon almmolaš johtolatgalbbain.
Sámegiella dahje sámegielat tearpmat leat hui sporádalaččat adnon johtolatgalbbain. Ng. galbanormálas váilot njuolggadusat, mo sámelága giellanjuolggadusat berrejit váldojuvvot vuhtii johtolatgalbbain. Sámi báikenamaid virggálaš atnu lea regulerejuvvon báikenammalágas. Analysa čájeha, ahte sámi báikenamatge eai adnojuvvo johtolatgalbbain vel systemáhtalaččat.

Guorahallamat čájehit ahte muhtin lágan árbevirolaš borramušaid, nappo lagasbirrasa biepmuid, ávkkástallet relatiivalaččat ollu Davvi- Norgga ruovttudoaluin. Báikkálaš biepmuin lea dávjá biebmoávnnasvallji, muhto soames biepmuin sáhttet leat, lassin ollu biebmoávdnasiidda, maiddái birasmirkkot. Dat gusto dávjá biepmuide maid mearas viežžá.

Dokumentašuvnnat leat leamaš váilevaččat persisteanta orgánalaš birasmirkkuid ja lossametállaid sisdoalu dáfus bohccobierggus. Ođđa dutkamat leat aŋkke čájehan ahte bohccobierggus iešguđet orohagain Norggas leat hui unnán birasmirkkot ja ii leat vuođđu jáhkkit ahte bohccobierggu borran lea dearvvašvuođavárran olbmuide birasmirkkuid geažil. Baicca lea nuppe ládje, ahte ollu biebmoávdnasat leat bohccobierggus mearkkašahtti eanet go buohtastahttá vuoksábiergguin.

Mullju, dahje varas dorski, vuoivvas ja meađđemat, leat leamaš ja leat ain dehálaččat doalahit buori D vitamiinna dási davviguovlluid mearraálbmogis skábman. Álbmoga leat aŋkke váruhan borramis vuotnaguliid guollevuoivasa, birasmirkosisdoalu geažil.

Gealdda gaskal árktalaš biebmodoalu positiiva beliid, nugo alla biebmoávnnashivvodat, ja negatiiva beliid, mat fas muitalit birasmirkkuid gávdnoštumis dán biebmodoalus, bájuhit dávjá Árktalaš dilemman. Ii leat diehtu man mađe eahpesihkarvuohta čadnon biebmodorvvolašvuođagažaldahkii árbevirolaš biebmodoalu dáfus lea váikkuhan sámi álbmoga biebmo- ja borramušdábiid válljemii.

Type: 
Full report
Publication year: 
2012
Author(s): 
Torunn Pettersen
Paul Inge Severeide
Ann Ragnhild Broderstad
Kjetil Sørlie
Per Selle
Kristine Strømsnes
Jon Todal

2012is. Leat vásihan earenoamáš ollu lassáneami ai má emus a ii . ušše 2011is lassánii olmmošloh u 00 ersovnnain. at lea stuorimus loh u o goassege lea leamaš daid ollislašloguid ektui, mii mearkkaša ahte olmmošlohku lassánii 1,3 proseanttain.

Váikkuhus álbmotlassáneami ektui riegádanbadjebá a n ied an dan ma emus guovttilot agis. isa árren lea da istaga váikkuhan eanemusat olmmošlogu lassánea mái. isa árren lassánii 200 rá es ollu, go dalle lassánišgo ii bargosisafárren. EEO riikkaid orrun- ja bargonjuolggádusat rivde ja dasa lassin šattai Eurohpas finánsaroassu, mat leat dagahan dan garra sisafárrema Norgii.

Oslos ja Akershusas lassánii olmmošlohku lagabui 25 000 olbmuin dušše 2011is. Nubbe guovlu gos olmmošlohku lassánii garrasit lei Rogalánddas ja veahá Hordalánddas, gos Stavanger ja Bergen ledje bivnnuheamos guovddáš báikki.

aiddái davvin lea olmmošlohku lassánan. Oktasaš dan golmma avvi-Norgga lkkas lea ahte leat dat guovddáš gáv ogat gos olmmošlohku vuostta ettiin lassána. Bådåddjo, Tromsa ja Áltá leat váldobáikkit, mat geasuhit eanemus olbmuid ja dagahit ahte olmmošlohku bissu alladin. at seammás maid dagaha ahte boaittobeale báikkit muhtun muddui guorranit ja guovddáš báikkiide fas dovdomassii lassanit olbmot.

us geah astit f lkadássái makkár suohkaniin lea olmmošlohku eanemusat ja unnimusat lassánan dan ma emus vi a jagis, de oaidnit ielga geográfalaš erohusaid. an suohkanis, gos olmmošlohku lassánii 10 roseantain dahje eambbo, dain gávdnat 21 suohkana dahje birrasiid 60 proseanta dain guovddáš fylkkain nugo Oslos, Akershusas, Rogalánddas ja Hordalánddas. Dan 24 suohkanis gos olmmošlohku njiejai 5 proseanttain dahje eambbo, dain leat olles 75 proseanta, mat gullet dan golmma davimus fylkii.

Guhkit áiggi ektui dagaha eretfárren stuora servodatlaš váikkuhusaid unna boaittobeale báikká iid servodahkii. an ma emus 0 jagis leat ollugat fárren eret daid árbevirolaš sámi suohkaniin giliide ja gávpogiidda Norggas. anne lea lassánan sámi ja má ggaetnálaš veahkadat, geat orrot dain Norgga gávpogiin.

ámi dearvvašvuo a dutkanguovddáš lea fárrolaga Norgga gávpot- ja regiovnnadutkama instituhtain ( Norsk institutt for by og regionforskning (NIBR)) dahkan registtardutkama 2011-2012, mas guhkit áigge leat dutkan álbmoga mii leat eretfárren. Guorahallama vuo u lea Našunála álbmotregisttar, gos leat buot Norgga álbmoga birra die ut earret eará ássanbáikkiid, barggahusaid, fárremiid ja oahpuid ektui. an registtaris leat die ut 1 6 rájes juo. utkit leat uvvon mielde buot persovnnaid, geat leat bajasšaddan muhtin dihto suohkaniin, dan rájes go sii leat leamaš 15 jahkása at dassá ii go 200 ledje 33-5 jahkása at dál 6-60 jahkása at . at lea oktiibuot 25 jahkebuolvva, geat leat riegádan áigodagas 1950-74.

Suohkanat, mat dán dutkamis leat mielde, leat válljejuvvon danne go dain orrot sihke sápmela at ja dá at, oktiibuot 2 sámi-dáru suohkaniin Finnmárkkus davvin gitta Davvi-Trøndelágai lullin.

Dutkamis ledje mielde oktiibuot 22997 nuora, main 11546 ledje bártni ja 11451 ledje nieidda. Sis lea juohke goalmmát fárren ruovttusuohkanis eret ja leat bisteva at orrugoahtán gávpogiin, oktiibuot 1 persovnna 6 . Leat eambbo nissonolbmo go dievdoolbmo, geat fárrejit gávpogiidda ja bisánit dohko, namalassii 39 proseanta nissonolbmuin ja 33 proseanta dievdoolbmuin. Leat eambbo nuorra dievdoolbmot go boarrásit ahkejoavkkut, geat fárrejit gávpogiidda. Okta stuora oassi, 40 proseanta, fárrenrávnnjis boaittobealbáikkiin mannet lagamus gávpotguvlui.

ápmela at sámi guovddášguovlluin leat hui á girat demokratiijas. Ollu surggiin ájehuvvo ahte leat dat sápmela at, geat leat ámedikki jienastuslogus, geat leat eanemus á girat maiddái dá a politihkalaš kanálain, ja áinnas á gireappot vel go sii geat eai leat sápmela at seamma guovlluin. ássá ii lea unnán mii ujuha ahte sierra sámepolitihkalaš kanála ilbman lea daguhan unnit beroštumi dá a politihkalaš kanálii sámi álbmoga gaskkas. Orru bai a nu ahte sierra sámepolitihkalaš kanála ilbman lea obbala at lasihan politihkalaš beroštumi ja á giruššama sámi álbmogis, ja erenoamá it sin gaskkas geat leat válljen leat Sámedikki jienastuslogus.

Gávdnat maiddái erohusaid gaskal sápmela aid geat leat ja geat eai leat jienastuslohkui registrerejuvvon go lea sáhka politihkalaš dádjadeamis ja á giruššamis. akkár váikkuhusat das sáhttet leat guhkit áiggis lea eahpe ielggas, muhto árvvoštaladettiin dan ielga earu mii lea registrerejuvvon

ja eai-registrerejuvvon sápmela aid gaskkas, maid dát artihkal almmustahttá, de eat sáhte garvit dan movt ovttaskasolmmoš vásiha ja árvvoštallá ámedikki ja dan barggu. ámi guovddášguovlluin lea hui unnán luohttevašvuohta Sámediggái sin gaskkas geat leat válljen leat olggobealde Sámedikki jienastuslogu, ja ahte váilevaš luohttevašvuohta lea juoga maid sii juogadit singuin geat eai leat sápmela at seamma guovllus. ámepolitihkalaš hástalusat mat dasa leat adnon, eai unno gal go maiddái gávnnahit ahte stuora oassi sis geat leat jienastuslogus eai dárbbu dihte beroš nu beare haga sámepolitihkas ja sis ii leat alla luohttevašvuohta ámediggái ásahussan, iige dan bargui maid doppe dahket. ará sániiguin, eai váillo dehálaš struktuvrralaš ja strategalaš hástalusat sámi servvodagas.

ámi logut muitalit állosis geah adeimmet vu ola at giellaválljema má ggalágán loguid mánáidgárddiin ja skuvllain, ja ollu saji bijaimet ságaškuššat dan stuora njiedjama mii áiggi badjel lea leamaš sámegiella nubbegiellan fágas. Ollu dain sojuin maid leat oaidnán ma emus jagiid, jotket maiddái skuvlajagi 2011 12, ja mii ujuhit diimmáš artihkkalii gos gávdná iek aleappot kommentáraid go daid maid dás buktit.

ielga sodju 2011 12 loguin lea dat stuora lassáneapmi ohppiidlogus geain lea

sámegiella fágan joatkkaskuvllas. Dat lea buorre sámegiela boahtteáigái. Buorre

lea maiddái dat ahte lohku ohppiin geain lea sámegiella vuosttašgiellan vuo oskuvllas bissu relatiivala at stá isin. ánáidgárddiid sámegiela logut leat maiddái relatiivalaš dássedat goit go atná muittus mánnábeassádatloguid obbalaš njiedjama avvi-Norggas).

Ain lea vuo oskuvllaid nubbegielagiin bárti. oppe oaidnit oppalaš njiedjama 1 skuvlajagis 2005 2006 gitta 2011 12. ejolaš sivaid njiedjamii suokkardeimmet vu ola at jagi 2011 ámi logut muitalit állosis.

Type: 
Full report
Publication year: 
2011
Author(s): 
Jon Todal
Ole-Bjørn Fossbakk
Ann Ragnhild Broderstad
Else Grete Broderstad
Yngve Johansen
Svanhild Andersen
Torunn Pettersen
Magritt Brustad
Øivind Rustad

Čielgaseamos ja duođaleamos tendeansa sámegiela statistihkas mánáidgárddis ja skuvllas skuvlajagi 2010/11, lea njiedjan logus galle oahppi válljejit sámegiela nubbingiellan vuođđoskuvllas. Dat lohku lea njiedjan dán ge skuvlajagi, nugo lea dahkan jahkásaččat maŋemus vihtta jagi. Fága sámegiella nubbingiellan lea dál massán 38 % vuođđo-skuvlaohppiinis 2006 rájes. Davvisámegiella nubbingiella fágas lea ohppiid lohku njiedjan olles 40 % 2006 rájes.

Sámi kultuvrras ja servodagas lea luonddugeavaheapmi guovddážis. Sámi vuođđoealáhusain leat erenoamáš hástalusat dainna go boraspiret vahágahttet guohtonelliid. Máŋggas vásihit sihke bohccuid ja sávzzaid stuora massima guohtumis nu váttisin ahte sii árvvoštallet heaittihit doaluideaset. Oallugat orrot dovdame ahte boraspirehálddašeapmi váldá beali boraspirepolitihkas mii oaidu boraspirenáli. Dasa lea vuolgga eanas das go doaibmabijut maid leat evttohan hehttet vuostálasvuođaid orrot unnán realisttalaččat. Hálddahus bealistis dáhttu leat jáhkehahtti, ja vuoruhit lasihit gelbbolašvuođa boraspirenáli dutkama ja goziheami bokte.

Finnmárkkuopmodat lea ođđa guovllulaš hálddašanorgána. Vuosttaš jagit čájehit ahte Finnmárkkuopmodat ferte ruhtadit doaimmaidis iežas sisaboađuiguin daid maid stáhta ovdal ruhtadii. Stuorimus dietnasat leat eanaláigguid divadiin ja minerálaid vuovdimiin. Báikkálaš hálddašanorganisašuvnnain leat lassánan hálddašandivadat Finnmárkku-opmodahkii ja fertejit maiddái ruhtadit luossatráhpáid ja sullásaččaid iežaset bušeahta bokte.

Rievssatbivdu lea njiedjan hirbmosit maŋemus jagiid, jáhku mielde danne go smávvafuođđonálit leat njiedjan ja go lea leamaš garra bivdodeaddu guhka máŋgga guovllus. Finnmárku lea riikkadásis stuorimus mearraluossabivddus ja dat lea ain dehálaš ealáhusdienas máŋgasii.

Kapihtal čiekŋuda sámi-guoskevaš doavttergrádabuvttademiide Romssa universitehtas danne go dat lea dutkan- ja oahppoásahus riikkas mii go guoská sámi guoskevaš dutkamii, lea stuorimus fátmmasteami ja viidodaga dáfus. Daid guorahallan čájeha nana beroštumi sámi-guoski dutkamii. Vaikko duohta lohku sámi-guoski doavttergrádain lea máŋgga geardde unnit go ollislaš lohku, de lea sámi-guoski doavttergrádabuvttadeapmi juohke vihttajagiáigodaga 1990-2009 lassánan roahkka seamma ollu go ollislaš lassáneapmi lea universitehtas. Muhtun fágasuorggit leat seammás guorahallanáigodagas lihkostuvvan buorebut go earát doavttergráda-buvttademiid čađahemiiguin. Čilgehusat sáhttet leat máŋggat ja máŋggageardánat. Sámi-guoski doavttergrádabuvttadeami njeallje stuorimus fágasuorggi leat biologiija/fysiologiija, medisiidna ja dearvvašvuođadutkan, historjá ja arkeologiija. Vaikko leat čielgasit eanet doavttergrádat ollislaččat luonddudihttiin ja medisiidna dutkiin go humanisttain, servodatdihttiin ja juristtain, de lea veara mearkkašit ahte sámi-guoski buvttadeapmi fágasurggiin riektediehtagis ja humanioras dahket 25 % ja 21 % áššáiguoskevaš ollislašlogus dain fágain. Dan sáhttá geahččat dan oktavuođas ahte historjá, arkeologiija ja riektedieđa leat fágasuorggit mat leat váldán badjelasaset erenoamáš ovddasvástádusa sámi dutkamii, dain lea guhkesáiggi vuoruheapmi eksplisihtta strategiijaid bokte ja bargonávccalaš ovddideapmi addán bohtosiid. Sámi gielladiehtaga, giela ja girjjálašvuođa ja sámi giellateknologiija fágabirrasiin lea bestendilálašvuohta ieža lágan go eará fágasurggiin. Dan dáfus lea erenoamáš dehálaš bargat dutkiidbestemiin ja láhčit dili sihkkarastit eanet doavttergrádabargguid. Vuođđun plánemii, ođđa árjjaid bidjamii ja vuoruhemiide galggaše ráhkaduvvot jeavddalaččat oppalašgeahča-stagat/analysat sámi-guoski doavttergrádabuvttademiin sihke UiT:s, riikka dásis ja davviriikkalaš oktavuođas.

Muhtun surggiin SED-guovllus oaidnit ahte ii leat dássetvuohta sohkabeliid gaskkas. Dain surggiin lea dušše okta nissonbadjebáza jahkejuhkosis badjel 80 jagi. Jáhkehahttivuohta 15-jahkásaččáide šaddat 75 jagi SED-guovllus loguid vuođul 2001 rájes 2005 rádjai, lea sámi dievdduide su. 56 % ja nissoniidda su. 80 %. SED-guovllus 2004-2008 vuostáiválde su. 5 % bargonávccahisvuođaoaju, muhto eanet dievddut go nissonat dan áigodagas. 2004:s vuostáiválde 2.1 % dievdduin ja 1.2 % nissoniin SED-guovllus sosiálaveahki. Boazodoalus ja eanadoalus leat 80 % dievddut juogo siidaoasi eaiggádat dahje váldogeavaheaddjit

ja guolásteamis leat 97 % váldobargiin dievddut. Jienastuslogus lei unna, muhton čielga dievdduideanetlohku buot Sámediggeválggain mat leat čađahuvvon ja 2009 válggain lei dušše válgabiires ”Mátta-Norga” nissoneanetlohku. 2009:s lei mearkkašahtti nissoneanetlohku ahkejoavkkus 18 ja 29 jagi. Skuvlajagi 2010/2011 ledje measta 10 % eanet nieiddat go bártnit geain lei sámegiella vuođđoskuvllas, sámegiella 1. ja 2. giellan. Joatkkaskuvllas lei dat erohus lassánan measta 12 % rádjai. SED-guovllus leat su. 13 % eanet nissonat go dievddut geain lea 3 jahki dahje eanet allaskuvllas dahje universitehtas. SED-guovllus heitet joatkka- skuvllain eanet bártnit go nieiddat, erenoamážit guoská dat fidnofágalaš- oahpposuorgái, mas measta dušše 1⁄4 oassi čađaha maŋŋil 5 jagi.

2006 rájes 2010 rádjai lea Sámedikki bušeahtta kulturulbmiliidda lassánan 10.2 miljovnna rájes badjelaš 16 miljovnna rádjai. Dan áigodagas lea ohcamušsupmi lassánan golmma gearddi ja juolludeamit leat lassánan lahkkegearddi. Ohcamušaid lohku dan áigodagas lea rievddadan gaskal 220 – 290. Oktiibuot leat juolludeamit “eará doaimmaide” leamaš eanemus, dat lea poasta masa čohkkejit sámi kulturviesuid, festiválaid, sámi girkoáššiid, sámi valáštallama ja eará unnit prošeavttaid. Dan áigodagas lea 25 % juolluduvvon girjjálašvuhtii. Ohcamušat institušuvnnain dahket 86 % ollislaš ohcamušlogus. Finnmárku lea áigodagas ožžon 2/3 oasi juolluduvvon ruhtademiin kulturulbmiliidda. Go geahččá áigodaga ollislaččat, de orru fylkkaid mielde dássetvuohta ohcamušlogu ja juolluduvvon- doarjagiid gaskkas.

Type: 
Full report
Publication year: 
2010
Author(s): 
Johan Áilo Kalstad
Torunn Pettersen
Magritt Brustad
Øivind Rustad
Yngve Johansen
Jon Todal

Sámi mediain lea leamaš positiivalaš ovdáneapmi duhátjagimolsuma rájes fálaldagaid, álbmoga beroštumi ja rámmaeavttuid ektui. Dan áigodagas lea NRK Sámi Radio sajáiduvvon vuoruhuvvon mediamolssaeaktun. TV-sáddagiidda lea erenoamáš ollu beroštupmi, sihke sámi álbmogis ja ii-sápmelaččaid gaskkas. Seammás lea olbmuid beroštupmi njiedjan ii-sámi báikkálašmediain informašuvdnakanálan sámi áššiide. Orru nu ahte NRK Sámi Radios lea leamaš ovdáneapmi mii lea daguhan ii-sámi mediafálaldagaid ovdii. Áviissaid gaskkas lea Ságat aviissas leamaš deaddilanlogu lassáneapmi 14,7 % jagi 2000 rájes. Nuppedáfus lea sámegielat aviisafálaldagaid deaddilanlohku unnon measta beliin maŋŋil Min Áiggi ja Áššu oktii časkimiin Ávvirin. Ovccis logi sápmelaččas lea dál interneahtta olámuttus. Sámi interneahttamediaid geavaheapmi lea maiddái lassánan, erenoamážit nuoraid gaskkas.

Sámedikki jienastuslohku ollislaččat lassánii 5.500 jagi 1989 rájes measta 14.000 rádjái 2009. 2009 ledje 321 riikka 430 suohkanis olbmot geain lei jienastanriekti sámediggeválggas. 26 suohkanis ledje eanetgo 100 olbmo jienastuslogus, čieža suohkanis ledje ges eanetgo 500. Vuosttaš sámediggeválggaid rájes jo leat suohkaniin Guovdageainnus ja Kárášjogas leamaš stuorimus jienastuslogut suohkandásis. Suohkaniin Romssas ja Álttás lea leamaš erenoamáš stuora lassáneapmi. Jienastuslogu ahkečohkkehus čájeha ahte oassi sis geat čálihit jienastuslohkui ja leat badjel 50 jagi lassána. Jienastuslogus 2009, leat 53 % čálihuvvon olbmuin dievddut. Nissonoassi lassána nuorat jahkebuolvvain – 2009 lei 55 % ahkejoavkkus 18-30 jagi. 2009 lei ollislaš jienastanoassálastin 69 %, oassálastin biiriid mielde rievddadii gaskal 78 % Nuortaguovllu válgabiires ja 54 % Lulli-Norggá válgabiires. Leat registreren unnán čielga eret dieĎihemiid jienastuslogus.

Olmmošlohku SED-guovllus lea njiedjan 16 proseanttain maŋemus 20 jagis. Erenoamáš čielggas lea dat Oarje-Finnmárkkus, muhto Sis-Finnmárkkus ii vuhtto nu čielgasit. Olles riikkas lassánii olmmošlohku seamma áigodagas 15 proseanttain. Eret fárren SED-guovllus, ja váilevaš fárren ruovttoluotta, lea váldo sivvan njiedjamii. Jagiid maŋŋel duhátjagimolsuma leat olmmošlogus šaddan unnán mánát, dan sadjái go ollu mánát, nugo lei 1990-logus. Eret fárren ja dat go šaddet unnán mánát daguha boarásnuvvi álbmoga SED-guovllus.

~3~

Eai gávdno makkárge almmuhuvvon dieĎut Norgga sámi álbmoga sosiálabálvalusaid ja bargonávccahisvuoĎaoaju geavaheamis. SED-guovllus leat leamaš eanet bargonávccahisvuoĎaoaju penšuvdnaoažžut go olggobealde SED guovlluid davvelis Sáltoduoddara (stuora gávpogat eai leat lohkkon de mielde). Eanemus bargonávccahemiid gávdnat sin gaskkas, geain lea unnimus oahppu, sii leat sihke nissonolbmot ja dievdoolbmot. Dasa lassin leat eanemus dievdoolbmot bargonávccahemiid gaskkas nannámis siskkobealde SED guovllu ja leat persovnnat alimus ahkedásis. Ii leat makkárge erohus sosiálaveahki vuostáiváldin SED- guovlluid siskkobealde ja olggobealde, earret dan ahte ledje eambbogat geat ožžo sosiálaveahki SED guovlluin, go olggobealde daid davvelis Sáltoduoddara.

Joatkkaskuvla oahpu čaĎaheamis 5 jagi sisa, lea stuora mearkkašupmi oahppodássái maŋit áiggi. Badjel 50 % dain geat leat čaĎahan joatkkaskuvla oahpu lea dál universitehta/allaskuvlaoahppu, ja 10 % dain geat eai leat čaĎahan 5 jagi sisa lea dat seamma. Su. 15 % eanet nissonat go dievddut leat gazzan alitoahpu. SED-guovllu ohppiin geat álge joatkkaskuvla ohppui 1994-1996 ásset dál vuollel 50 % SED-guovllus. 13 % eambbogat sis geat eai čaĎahan joatkkaskuvla oahpu 5 jagi sisa, ásset SED-guovllus, go dat geat čaĎahedje 5 jagi sisa.

Čielgaseamos tendeansa sámegiela loguin mánáidgárddiin ja skuvllain jagi 2009/10 lea ahte vuoĎĎoskuvlaohppiid lohku geain lea sámegiella fágan njiedjá. Oktiibuot lea dat njiedjan 23 % jagi 2005 rájes. Eanemus njiedjá ohppiid lohku geain lea davvisámegiella nubbingiellan.

Type: 
Full report
Publication year: 
2009
Author(s): 
Magritt Brustad
Svanhild Andersen
Jon Todal
Yngve Johansen

Bohtosat mat dán raporttas almmuhuvvojit čájehit ahte eai leat gávdnon stuora erohusat dearvvašvuođas sámiid ja dážaid gaskkas, nu movt dieđihuvvo muhtun álgoálbmotjoavkkuin.

Sámi ássanguovlluid vuođđoealáhusain boazodoalus, eanandoalus ja guolásteamis lea bargiid lohku njiedjan maŋimus logi jagiid.
Jahkebargguid lohku sámi boazodoalus lea gaskamearálaččat njiedjan 16 proseanttain gaskal 1990–2008. Seamma áigodagas guolásteddjiid lohku eanas suohkaniin SUF-guovllu siskkobealde njiejai gaskal 50 ja 60 proseanttain. Eanandoalus lea dállodoaluid lohku njiedjan lagabui 60% SUF-guovllu siskkobealde 1989 rájes gitta 2005 rádjai ja lea mearkan dasa ahte maiddái bargiidlohku sakka lea njiedjan maiddái dán ealáhusas.

2006 rájes gitta 2009 rádjai vuođđoskuvlaohppiid lohku geain lea sámegiella nubbingiellan njiejai 593 ohppiin. Dát mearkkaša ahte fága lea massán 29% ohppiin maŋimus golmma jagis. Seamma áigodaga sámi mánáidgárddiid lohku niejai 67 proseantas 60 prosentii. Oppalaš mánáidlohku geat ožžo sámegielat mánáidgárdde fálaldagaid, maiddái njiejai veaháš, muhto vuođđoskuvlla ohppiid lohku geain lea sámegiella vuosttašgiellan lea bisson oalle seamma dásis dáin áigodagas.

Oahppodássi 24 ja 65 jahkásaččaid gaskkas SUF-guovllus (Sámedikki guovlu man siskkobealde juolludit doarjagiid) čájeha ahte leat eanet geat eai leat čađahan joatkkaskuvlla riikka gaskamearálaš logu ektui. Nuppi bealis lea nissonolbmuin SUF-guovllu siskkobealde oalle alla oassi geat leat čađahan universiteahta- dahje allaskuvlla oahpahusa. Biđgosis báikkiin dát oassi stuorit go riikka gaskamearri, ja veaháš vuolábealde čoahkkebáikkiin. Dievdduid gaskkas SUF-guovllus lohku geain lea universiteahta- dahje allaskuvlaoahppu, vuolábealde riikka gaskameari, earenoamážiid čoahkkebáikkiin.

Čađaheames joatkkaskuvlla logut čájehit ahte SUF-guovllus hárvelohkosaš oassi čađahit joatkkaskuvlla dábálaš áiggis ja oallugat heitet skuvllas. Dát lea dilli earenoamážiid bártniid gaskkas. Dát dilli lea oalle čielggas fitnofágalaš oahpposuorggis. Dát dilli lea áiggi badjel rievdan.

Language

Author