Type: 
Artikkel
Publikasjonsår: 
2021
Kategori: 
Næring
Forfatter(e): 
Vigdis Nygaard
Bård Kårtveit

Sámediggi juolluda jahkásaččat birrasiid 35 miljovnna ruvnno ealáhusovdáneapmái sámi guovlluin. Daiguin ruđaiguin dorjot vuođđoealáhusaid ja máŋggalágan ealáhusaid sámi guovlluin; ja maiddái kreatiiva ealáhusaid, duoji ja sámi mátkkoštanealáhusaid muđui riikkas. Ulbmil doarjjaortnegiin lea ovddidit ealáhusaid ja nannet ássama sámi guovlluin. Dát ruđat eai juolo šat buohkaide, go doarjjaortnegiid doaibmaguovlu lea viiddiduvvon máŋgga geardde, ja ekonomalaš rámmat eai leat lassánan. Sámediggi mearridii dan dihte rievdadit doarjjaortnega 2019. Sámedikki ealáhusdoaimmaid doarjjaortnegiid (SED-guovlu) galgá heaittihuvvot ja sadjái galgá boahtit ođđa doaibmaguovlu, mii lea vuođđuduvvon geatnegahtton ovttasbargošiehtadusaide gaskal Sámedikki ja válljejuvvon guovlluid. Ulbmil dainna rievdademiin lea gáržžidit suohkaniid logu, gos leat doarjjavuoigaduvvon ohccit Sámedikki ealáhusdoarjagiidda, ja lea maid ulbmil nannet Sámedikki ovttasbarggu daiguin guoskevaš suohkaniiguin, joatkit oktasašdoaibmabijuid áŋgiruššama ja dan bokte de buoridit eavttuid sámi ealáhusovdáneapmái. Dáinna artihkkaliin gehčče Sámedikki ealáhussuorggi doarjjahálddašeami ja politihkalaš ovdáneami, ja gehčče maid movt dat maŋemus rievdadeapmi sáhttá váikkuhit dan ektui geain lea vejolaš oažžut doarjaga. Loahpas digaštalle man mutto dát rievdadusat vástidit daid hástalusaid mat sámi servodaga ealáhusain leat.

Type: 
Artikkel
Publikasjonsår: 
2018
Kategori: 
Næring
Forfatter(e): 
Per Tovmo

Dán artihkkalis lean árvalan vuogi movt sáhttá meroštallat ollislaš árvoháhkama dan guovllus Finnmárkkus ja Romssas gos Sámedikki ealáhusovddideami doarjjaortnet (SED) lea doaimmas, nationálarehketdoallologuid ja barggolašvuođastatistihka vuođul. Mainna lágiin meroštallanvuogi sáhttá atnit lea govviduvvon árvoháhkama árvvu rehkenastimiin jagiide 2013 ja 2016. Meroštallamat čájehit ahte árvoháhkan rehkenastojuvvon juohke ássi nammii lea mealgat vuollelis SED-guovllus Romssa ja Finnmárkku gaskameari ektui. Čilgehus dása lea vuollegeappot fidnooassálastin SED-guovllu álbmoga siskkobealde. Muhtin muddui sáhttá dán sivvan atnit ahte doppe lea stuora oassi vuorrasit olbmot, muhto deháleamos čilgehusbuvttadahkki lea vuollegeappot fidnooassálastin ahkejoavkkus mii dábálaš dilis dahká bargoveaga, go buohtastahttá Finnmárkku ja Romssa gaskameriin. Jus fidnooassálastin SED-guovllus livččii lassánan dan dássái mas dán guovtti fylkka gaskamearri lea, de livččii árvoháhkan juohke olbmo nammii maiddái leamašan fylkkaid gaskameari dási rájes.

Type: 
Artikkel
Publikasjonsår: 
2017
Kategori: 
Næring
Forfatter(e): 
Svanhild Andersen

Kapihttalis gieđahallojuvvo eanandoalu ovdáneapmi sámi ássanguovlluin. Dáid guovlluid eanandoallostatistihkka, mas lea vuođđun Sámedikki ealáhusdoarjaga (SED) doaibmaguovlu, čájeha ahte dállodoaluid lohku lea eambbo go beliin unnon áigodagas 1995–2013 (56 proseanta unnon). Buot hárvvimussan leat dál šaddan dat unnimus dálut, ja dávjjit dušše dállodoalut mat leat badjel 200 dekára. Eará guovlluin Sáltoduoddara davábealde ii lean dállodoaluid lohku unnon jur nu ollu (–50 proseanta).

Lassin eanandoalu gaskamearálaš loguide SED-guovlluin, gieđahallá kapihttal SED-guovlluid ovdáneami regiovnnaid dásis. Guovlluid buohtastahttin čájeha muhtun muddui stuora erohusaid. Guhkimus eret gaskamearálaš logus (–56 proseanta) lea Nuorta-Finnmárkku SED- guovlu gos lea “dušše” 35 proseanta njiedjan ja Oarje-Finnmárkku SED-guovlu gos dállodoaluid lohku lea eanemus njiedjan áigodagas 1995–2013, olles 65 proseanta.

Kapihttalis geahčadit maid SED-guovlluid eanandoallostatistihkaid viidásit ovdánahttima, ja loahpahusas namuhuvvojit ovdamearkkat báikkálaš/regiovnnalaš áŋgiruššamii jorgalahttit negatiiva ovdáneami; okta prošeakta Sis-Finnmárkkus (Ávjovári regiovnnas) ja okta Ivgus, ja lassin vel dárbu diehtit movt iešguđetlágan rámmaeavttut čuhcet ovdáneapmái iešguđet suohkaniin ja regiovnnain.

Type: 
Artikkel
Publikasjonsår: 
2014
Kategori: 
Næring
Forfatter(e): 
Sigrid Skålnes

Dán artihkkala temá lea mo SED-guovllu suohkanat davábealde Sáltoduoddara ovdánit barggolašvuođa ja olmmošlogu hárrái. Dás deattuhit jagiid 2003-2013. Olles guovllus lea olmmošlohku njiedjan dieid jagiid. Vuotna- ja riddosuohkaniin lea olmmošlohku njiedjan eanet go siseatnansuohkaniin. Seamma áigodagas lea goitge barggolašvuohta lassánan máŋgga sajis guovllus. Bargojohttin olggos suohkaniin lea rievddadan, muhto lea leamaš eanemus suohkaniin mat leat lahka stuorit gávpogiid. Váile bealli sis geat leat bargguin SED- guovllus barget almmolaš sektoris, ja leat ge lassánan bargit eanet almmolaš go priváhta sektoris 2003-2012 áigodaga. Dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalus lea stuorimus suorgi almmolaš bargobáikkiin, ja lea suorgi mas bargguiduhttin lassána jagis jahkái. Dat guoská buot guđa guvlui SED-guovllus. Eará almmolaš surggiid hárrái, nugo oahpahussii ja almmolaš hálddahussii, leat dát logut njiedjan čielgasit maŋemus logijagi, belohahkii dan dihte go suohkansektora leat unnidan unnon olmmošlogu dihte, belohahkii maiddái suodjalusa unnideami dihte. Stáhta hálddahusaid oppalaš unnideapmi orru eanet go almmolaš hálddahusaid bajáshuksen, ja dát guoská vuosttažettiin sámi hálddahusaide. Priváhta sektoris oaidnit rievdamiid mat ollislaččat addet negatiiva loguid sihke guolásteapmái, industriijai, eanadollui ja boazodollui, vaikko lea leamaš ovdáneapmi moatti SED-guovllus. Olmmošlohkoovdáneapmi lea leamaš negatiiva olles áigodaga, ja lassáneapmi lea sorjavaš sisafárremis. Suohkanat maidda lea eanemus sisafárren ja main lea oaneheamos gaska stuorit ja máŋggabealat bargomárkaniidda, leat jáhku mielde suohkanat mat birgejit buoremusat jagiid ovddos guvlui.

Type: 
Artikkel
Publikasjonsår: 
2014
Kategori: 
Næring
Forfatter(e): 
Gunnar Claus

Fasseldimmiestatstihke maam registerijstie åtna 4.njealjehtsjaepeste 2012 vuesehte fasseldimmie SDJ-dajvesne joekehtslaakan juakasåvva goh dïhte sïejhme fasseldimmie laantesne. Daesnie libie pryöveme sjïere væhtah SDJ-dajvesne vuesiehtidh viehkine fasseldimmiem joekedidh jielemen, kaarri jïh nyjsenæjjaj, aalteren, ööhpehtimmien jïh jeatjah ovmessie væhtaj mietie. Åejvievæhtah vuesiehtieh fasseldimmieprosente SDJ-dajvesne lea vueliehkåbpoe goh laanten gaskemedtie, men jeerehte. Dïhte lij laanten gaskemedtien bijjelen båarasåbpoe almetjidie SDJ-dajvesne, jïh sagki vueliehkåbpoe dejtie nuerebe årrojedåehkide. Jienebh almetjh SDJ-dajvesne mah aalkoejielieminie barkin, jïh låhkoe jollebe ööhpehtimmine lij vueliehkåbpoe goh laanten gaskemedtie. Låhkoe fasseldamme almetjijstie jollebe ööhpehtimmine, lij medtie guektiengïerth dan stoerre nyjsenæjjaj luvnie goh kaarri luvnie SDJ-dajvesne.

Joekedamme dejnie ovmessie dajvine Nöörjen sisnjelen Saltfjellet noerhtelen, dellie vuajna stoerre jeeredh lin dejnie ovmessie variabelinie, jïh SDJ-bieliedajvh eah seamma aktelaaketje tendensh vuesehth.

Type: 
Artikkel
Publikasjonsår: 
2014
Kategori: 
Næring
Forfatter(e): 
Jan Åge Riseth

Ceavzilvuohta boazoealáhusas lea hui relevánta ja áigeguovdilis áššečuolbma leamaš gaskariikkalaš politihkas ja boazodoallopolitihkas dan maŋemus logi jagis. Guoskevaš boazodoalloláhka dadjá ahte boazoealáhusas galgá leat sihke ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš ceavzilvuohta. Dat konkrehtalaš mearkkašupmi dás lea dássážii dušše meroštallon ekologalaš ceavzilvuođas Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta bagadusas, mii ráhkaduvvui 2008. Dan oktavuođa ektui guoskkaha gaskariikkalaš oktasašresursadutkan.

Kapihttalis boahtá ovdan ealáhusekonomalaš govva Norgga boazodoalus ja čatná dán sihke luonddugeografiijai ja riektehistorjjálaš dilálašvuođaide. Dát čájeha hui máŋggabealat gova lullin gitta nuortasdavás. Boazoservviin guovddáš Lulli-Norggas lea guhkes historjá ja leat báinnahallan lullisámi guođoheddjiide, go sii leat leamaš oahpaheaddjin sidjiide. Dáin boazobargin lea eanemus buvttadeapmi olles Norgga boazodoalus, go sii njuvvet ollu, lea alla buvttadeapmi ja stabiila ja buorre ekonomiija.

Lullisámi boazodoallu lullelis Stjørdala lea hui váttis historjá go politihkalaš hedjoneapmi čuozai hui garrasit dáppe. Trollheimen boazodoallu massii buot sin rivttiid. Dat duođaštuvvui Alimusrievttis nu maŋŋit go 1981. Eanandoallodepartemeanta ja Stuoradiggi sihkkaraste dán boazodoalu boahtteáiggi ođđa lága bokte 1984. Boazosámiide Plassje-guovllus lea leamaš stuora noađđi go boandaservodat ja eiseválddit leat garrasit lassánan ja viidon. Lei buot vearrámus birrasiid ovddit jahkečuohtemolsuma áigge, go dalle šadde mearehis stuora buhtadusaid máksit čuoččuhuvvon vahágiid ovddas eanandollui, mii nohkkohii ollu boazosápmelaččaid. Maŋŋel soađi ja earenoamážiid 1970-logus leat boazosápmelaččat dán guovllus olahan ođđa ja eambbo buvttadeaddji boazodoalu, muhto leat ain ferten rahčat sihke boanddaid ja riekteeiseválddiid vuostá, geat leat boares guottuide báinnahallan. Boazodoallit vuite viimmat ollislaš ipmárdusain iežaset rivttiid ektui Alimusrievttis 2001. Sii leat goitge ferten gillát njiedjama dan alla buvttadeamis, go boraspiret leat nu ollu lassánan.

Boazodoallu Davvi-Trøndelagas lei maid mielde dan alla buvttadanrevolušuvnnas 1980- logus, muhto leat álggu geahčen 1990-logu rájes dađistaga šaddan dovdat ođđa boraspirepolitihka váikkuhusaid. Massinproseanta lea veahážiid mielde lassánan ja sihke njuovvanbohccot ja buvttadeapmi lea njiedjan alla dásis gaska dássái. Nordlándda ja Tromssa boazodoalloguovlluide lea goappašagaide čuohcan, go Norgga ja Ruoŧa rádjesoahpamuš 1751 mielddisbuvttii ahte Norga oaččui badjelmeare geasseorohagaid ja Ruoŧŧa ges badjelmeare dálveorohagaid. Go našunalisma ideologiija doaibmagođii gaskamutto gitta loahpageahčái 1800-logu, de mielddisbuvttii dat garra bearráigeahču boazodollui. Sii galge ovddidit eanandoallo viidáneami ja maiddái olgguštit Ruoŧa boazosápmelaččaid, earenoamážiid Tromssa sulluin. Norga-Ruoŧŧa leaba dál dohkkehuvvon konvenšuvnna haga ja sáhttá jearrat leago Norgga sierranas guhkideapmi 1972-konvenšuvdna doallevaš, mii

dahkkui 2005. Dat maŋemus konvenšuvdnašiehtadallamat leat leamaš hui váddásat, muhto okta sámi bargojoavku lea aiddo báliid almmuhan árvalusa ođđa konvenšuvdnatekstii.

Stuora oassi Finnmárkku boazodoalus lea eahpedássedis dilis. Earret Buolbmát/Várjjat mii lea čađahan buvttadanrevolušuvnna ja doaibmá buriin badjelbáhcagiin. Boazolohku Kárášjogas ja 10 siskkit orohaga Guovdageainnus leat dan maŋemus 30 jagis lihkadan gaskal historjjálaš buoremus ja heajumus dási, ja mii ain lea alit go dat boares dásit. Finnmárkku duoddara guohtonávkkástallan lea danne arvat eambbo garrasit go ovdal. Eiseválddiid gozihanprográmma duođašta ahte jeagelšaddu Finnmárkku duoddaris lea arvat buoret go lei vurdojuvvon. Boazologu lassáneapmi 2000-logus mielddisbuktá goitge ahte guohtondilálašvuohta fas lea jođánit hedjoneame.

Maŋŋil NBRa gáibádusa, guorahallama ja ságastallama oaččuimet ođđa boazodoallolága 2007. Earret ceavzilvuođa, de čalmmustahttá dát láhka boazodoalu iežas ásahusaid ja proseassaid, muhto leat spiehkastatmearrádusat mat addet guovddášeiseválddiide vejolašvuođa mearridit badjel boazodoalloorgánaid. Eiseválddit leat dál geavahan dan ja leat álggahan bággonjuovvanproseassaid, vai unnidivčče boazologu. Balan ahte diet doaimmat bohtet botnjat ja baicca goazadit, go dan ahte ovddidit ealáhusa iežas dárbbašlaš proseassaid.

Oktasašresursadutkama bohtosat leat čielgasat: Leat resursageavaheaddjit ieža geat fertejit váldit ovddasvástádusa čoavdit iežaset váttisvuođaid. Eiseválddiid rolla ferte leat doarjut proseassaid mat huksejit ásahusaid ja čovdet váttisvuođaid.

Type: 
Artikkel
Publikasjonsår: 
2014
Kategori: 
Næring
Forfatter(e): 
Else Grete Broderstad
Einar Eythòrsson

Dán artihkkalis geahčadit riddo- ja vuotnaguolásteami ovdáneami Finnmárkku ja Davvi- Romssa suohkaniin main leat mearrasámi ássit, dan vuođul maid lohkat Guolástusdirektoráhta statistihkas sálažiid ja smávit guolástanfatnasiid birra ja SGD:a statistihkas suohkaniid guolásteddjiidloguin. Finnmárkku ja Davvi-Romssa dáfus, go geahččá daid oktan joavkun, lea čielga njieddji trenda logus guollefatnasiin vuollel 11 mehtera ja guolásteddjiidlogus (sihke joavku I:s ja joavku II:s) eanaš riddosuohkaniin. Njiedjan vuhtto erenoamážit áigodagas maŋŋel jagi 2000. Spiehkastagat oppalaš govas leat guolástusat «gonagasreabbáguovllus»; vuotnasuohkanat nuorttabealde Davvinjárgga. Doppe lea lohku fatnasiin, vuollel 11 mehtera, guolásteddjiidlohku ja bivdosálašárvu, sihke gonagasreabbá- ja dorskebivddus, lassánan áiggis maŋŋel 2008. Ovdáneapmi Nuorta-Finnmárkkus čájeha ahte vuotnaguolásteapmi ain sáhttá leat geasuheaddji fidnoválljen ja elešis ealáhus jus rámmaeavttut leat sajis. Seammás čájehit logut, go geahččá Finnmárkku ja Davvi-Romssa oktan joavkun, ahte smávvaskáláguolásteamis lea ovdáneapmi leamaš balddihahtti negatiiva jo guhkit áiggi. Čoavddus min oaivilis ii leat bidjat struktureriid smávimus fatnasiidda, mii vel lasi dáidá unnidit dán fanasjoavkku ja jávkadit guolástanvuoigatvuođaid vuonaid báikegottiin. Stuorámus hástalus, go jurdda lea nannet ássama vuođu mearrasámi vuotnaguovlluin, lea baicca čoavdit vuostáiváldinváttisvuođaid, vai smávvaskáláguolásteddjiin leat sihkkaris ja diehttevaš vuovdinvejolašvuođat lagasguovlluineaset.

Type: 
Artikkel
Publikasjonsår: 
2009
Kategori: 
Næring
Forfatter(e): 
Svanhild Andersen

Maŋimus logi jagiid lea bargiidlohku vuođđoealáhusain boazodoalus, eanandoalus ja guolásteamis sámi guovlluin njiedjan.

Boazodoalu jahkebargguid gaskamearálaš njiedjan lea 16 proseanta 1998-2008 rádjái. Seamma áigodagas guolásteddjiid lohku eanas suohkaniin SUF-guovllu siskkobealde njiejai gaskal 50 ja 60 proseanttain. Eanandoalus ges dállodoaluid lohku njiejai lagabui 60 proseanttain SUF-guovllu siskkobealde 1989 rájes gitta 2005 rádjai mii lea duođaštussan dasa ahte bargiidlohku maiddái dán ealáhusas lea njiedjan.